AL-RISALA HUMANITY CENTER
رفتن به کانال در Telegram
#Kaayyoo channel Al-RISALA HUMANITY CENTER, 1- #Odeeffannoo waytaawaa kennuu 2- #Da'awaa gabaabaa fi barsiisaa ta'e laachuu 3- #Seenaa babbareedaa 4- #Dhaamsa fayyaa fii kkf Ergaa fii dhaamsa keenya #Follow #share gochuun nufaana turaa
نمایش بیشتر2 768
مشترکین
اطلاعاتی وجود ندارد24 ساعت
-147 روز
-4030 روز
در حال بارگیری داده...
کانالهای مشابه
ابر برچسبها
هیچ دادهای
مشکلی وجود دارد؟ لطفاً صفحه را تازه کنید یا با مدیر پشتیبانی ما تماس بگیرید.
اشارات ورودی و خروجی
---
---
---
---
---
---
جذب مشترکین
ژوئیه '26
ژوئیه '26
+11
در 1 کانالها
ژوئن '26
+5
در 0 کانالها
Get PRO
مه '26
+32
در 2 کانالها
Get PRO
آوریل '26
+28
در 1 کانالها
Get PRO
مارس '26
+34
در 2 کانالها
Get PRO
فوریه '26
+80
در 1 کانالها
Get PRO
ژانویه '26
+21
در 3 کانالها
Get PRO
دسامبر '25
+19
در 0 کانالها
Get PRO
نوامبر '25
+26
در 0 کانالها
Get PRO
اکتبر '25
+19
در 4 کانالها
Get PRO
سپتامبر '25
+22
در 4 کانالها
Get PRO
اوت '25
+21
در 1 کانالها
Get PRO
ژوئیه '25
+17
در 4 کانالها
Get PRO
ژوئن '25
+40
در 3 کانالها
Get PRO
مه '25
+51
در 2 کانالها
Get PRO
آوریل '25
+78
در 2 کانالها
Get PRO
مارس '25
+75
در 4 کانالها
Get PRO
فوریه '25
+28
در 2 کانالها
Get PRO
ژانویه '25
+37
در 1 کانالها
Get PRO
دسامبر '24
+67
در 6 کانالها
Get PRO
نوامبر '24
+92
در 0 کانالها
Get PRO
اکتبر '24
+102
در 3 کانالها
Get PRO
سپتامبر '24
+149
در 2 کانالها
Get PRO
اوت '24
+197
در 4 کانالها
Get PRO
ژوئیه '24
+73
در 5 کانالها
Get PRO
ژوئن '24
+81
در 3 کانالها
Get PRO
مه '24
+87
در 3 کانالها
Get PRO
آوریل '24
+118
در 4 کانالها
Get PRO
مارس '24
+125
در 9 کانالها
Get PRO
فوریه '24
+146
در 3 کانالها
Get PRO
ژانویه '24
+223
در 4 کانالها
Get PRO
دسامبر '23
+157
در 3 کانالها
Get PRO
نوامبر '23
+56
در 7 کانالها
Get PRO
اکتبر '23
+73
در 1 کانالها
Get PRO
سپتامبر '23
+76
در 0 کانالها
Get PRO
اوت '23
+75
در 0 کانالها
Get PRO
ژوئیه '23
+39
در 0 کانالها
Get PRO
ژوئن '23
+25
در 0 کانالها
Get PRO
مه '23
+67
در 0 کانالها
Get PRO
آوریل '23
+54
در 0 کانالها
Get PRO
مارس '23
+43
در 0 کانالها
Get PRO
فوریه '23
+28
در 0 کانالها
Get PRO
ژانویه '23
+58
در 0 کانالها
Get PRO
دسامبر '22
+37
در 0 کانالها
Get PRO
نوامبر '22
+35
در 0 کانالها
Get PRO
اکتبر '22
+30
در 0 کانالها
Get PRO
سپتامبر '22
+56
در 0 کانالها
Get PRO
اوت '22
+60
در 0 کانالها
Get PRO
ژوئیه '22
+52
در 0 کانالها
Get PRO
ژوئن '22
+69
در 0 کانالها
Get PRO
مه '22
+45
در 0 کانالها
Get PRO
آوریل '22
+65
در 0 کانالها
Get PRO
مارس '22
+39
در 0 کانالها
Get PRO
فوریه '22
+26
در 0 کانالها
Get PRO
ژانویه '22
+22
در 0 کانالها
Get PRO
دسامبر '21
+53
در 0 کانالها
Get PRO
نوامبر '21
+62
در 0 کانالها
Get PRO
اکتبر '21
+59
در 0 کانالها
Get PRO
سپتامبر '21
+78
در 0 کانالها
Get PRO
اوت '21
+63
در 0 کانالها
Get PRO
ژوئیه '21
+51
در 0 کانالها
Get PRO
ژوئن '21
+65
در 0 کانالها
Get PRO
مه '21
+102
در 0 کانالها
Get PRO
آوریل '21
+157
در 0 کانالها
Get PRO
مارس '21
+82
در 0 کانالها
Get PRO
فوریه '21
+57
در 0 کانالها
Get PRO
ژانویه '21
+80
در 0 کانالها
Get PRO
دسامبر '20
+2 467
در 0 کانالها
| تاریخ | رشد مشترکین | اشارات | کانالها | |
| 29 ژوئیه | 0 | |||
| 28 ژوئیه | 0 | |||
| 27 ژوئیه | 0 | |||
| 26 ژوئیه | 0 | |||
| 25 ژوئیه | 0 | |||
| 24 ژوئیه | 0 | |||
| 23 ژوئیه | 0 | |||
| 22 ژوئیه | +1 | |||
| 21 ژوئیه | 0 | |||
| 20 ژوئیه | 0 | |||
| 19 ژوئیه | 0 | |||
| 18 ژوئیه | 0 | |||
| 17 ژوئیه | 0 | |||
| 16 ژوئیه | 0 | |||
| 15 ژوئیه | 0 | |||
| 14 ژوئیه | +1 | |||
| 13 ژوئیه | 0 | |||
| 12 ژوئیه | +1 | |||
| 11 ژوئیه | 0 | |||
| 10 ژوئیه | 0 | |||
| 09 ژوئیه | +1 | |||
| 08 ژوئیه | +1 | |||
| 07 ژوئیه | +1 | |||
| 06 ژوئیه | 0 | |||
| 05 ژوئیه | +2 | |||
| 04 ژوئیه | +1 | |||
| 03 ژوئیه | 0 | |||
| 02 ژوئیه | +1 | |||
| 01 ژوئیه | +1 |
پستهای کانال
"Kiristaanonni yeroo baqatanii dhufan simanneerra"
*****
Nuti Itoophiyaanonni durii irraa kaasee amantiiwwan garaagaraa hordofaa turre. Jalqaba irratti, hordoftoonni amantii Yihudii Bahaa Giddugaleessaa irraa baqatanii gara biyya keenyaatti yeroo dhufan, kabajaan simanneerra. Isaanis amantii isaanii lallabuu jalqaban. Namaa muraasni keenya amanticha fudhatan.
Sana booda, akka lakkoofsa Awurooppaatti bara 330, Kiristaanonni Sooriyaa muraasni Firiimentiyoos jedhamu hoogganaa isaanii ta'ee baqatanii gara Aksuum dhufan. Nuti kabajaan simanne. Amantii isaanii akka lallabanis eeyyamneef. Isaanis Kiristaanummaa lallabuu jalqaban. Namaa muraasni keenya, Mootii Aksuum Izaanaa dabalatee, Kiristaanummaa fudhatan. Sana booda Firiimentiyoos phaaphaasii barbaacha gara Gibxii deeme.
Achitti Mootiin Izaanaa Kiristaanummaa akka fudhate ibse. Isaanis, “Mooticha Kiristaanummaatti yoo geessite, si phaaphaasii ni taasifna,” jedhanii maqaa Abbaa Salaamaa jedhu isaaf kennan. Itoophiyaanonni Kiristaanummaa fudhatanis Kasaatee Birhaan jedhanii isa waaman.
Kiristaanummaan bara 330 irraa kaasee hanga bara 451tti amantii mootummaa Aksuum ture malee, amantii uummata guutuu ta'uu hin dandeenye.
Jaarraa shanaffaatti abbootiin amantii Qulqulloota Saglan jedhaman, kanneen Kiristaanummaa uummata Kaaba Itoophiyaatti lallaban, hundi isaanii baqattoota Bahaa Giddugaleessaa irraa dhufan turan.
Baqattoonni kunneenis Gumii Chaalqeedoon bara 451tti gaggeeffame booda gara Kaaba Itoophiyaatti dhufan. Isaanis Abbaa Afsee, Abbaa Aleef, Abbaa Gariimaa, Abbaa Guubaa, Abbaa Liqaanoos, Abbaa Pheenxaleewoon, Abbaa Xaahimaa, Abbaa Yemaattaa fi Abbaa Zimikaa'el Araggaawii turan.
Sana booda, nuti Itoophiyaanonni yeroo garaa garaatti amantiiwwan simanne kanaan kan ka'e amantiin keenya garaa garaa ta'e. Gariin keenya Yihudii ta'an; gariin Kiristaana ta'an; gariin immoo Muslima ta'an.
Sana booda, jaarraa 16ffaa keessatti, hordoftoonni amantii Kaatolikii gara biyya keenyaatti dhufan. Isaanis simanneerra. Amantii isaanii lallabuu jalqaban. Namaa muraasni keenya amantii Kaatolikii fudhatan.
Akkasumas, jalqaba jaarraa 19ffaa keessatti hordoftoonni amantii Pirootestaantii gara Itoophiyaa dhufan. Isaanis simanneerra. Amantii isaanii akka lallaban eeyyamneef. Haala kanaan nuti Itoophiyaanonni amantii keenya jijjiirachaa itti fufne. Gariin keenya Ortodoksii, gariin Muslima, gariin Kaatolikii, gariin Pirootestaantii fi kanneen biroo ta'aa itti fufne.
Akkuma armaan olitti ibsame, amantii baqattoonni gara biyya keenya dhufanii lallaban hordofaa turre. Haa ta'u malee, namoonni muraasni amantii isaanii baqattoonni biyya alaa irraa dhufanii fide hordofan keessaa, “Warri kaan malee nuti dhufte miti” jechuun yaaduu jalqaban. Dhugumatti garuu, amantii nuuf fide kan dhufe baqattoota ture malee, nuti amantii sana fudhanne Itoophiyaanota taanee hafne; baqattoota hin taane.
Amantiiwwan kunneen gara biyya keenya dhufuu isaanii dura biyya fi uummanni ture. Har'as biyya keenya kan hunduma keenyaati. Kanaaf biyya keenya akka hunda keenya fakkaattu, hunda keenya walqixa bakka buutu fi walqixa tajaajiltu taasisuuf yaanni yeroo ka'u, namoonni muraasni “Nuti mootummaa durii irraa jirra; isin immoo dhufte” jechuun mormuun isaanii wallaalummaa qofa akka ta'e hubanneerra.
Anis, biyya keenya kan hunda keenya taate kana keessatti wantoonni sirreeffamuu qaban akka sirreeffaman yaada koo yeroo dhiyeessu, namoonni muraasni na callisiisuuf yaalan. “Jabeessaa”, “IS”, “Wahaabiyaa”, “Ergamtu nama hebelii”, “Mootummaa Islaamaa hundeessuuf karoora qabu” jechuun maqaa garaa garaatiin na waaman.
Waan fedhan haa jedhan. Nuti Musliimonni Itoophiyaa, yeroo Musliimonni baqatanii gara biyya keenya dhufan simannee akka itti boonnu, akkasuma Kiristaanonni baqatanii yeroo gara biyya keenya dhufanis simannee waan turreef ni boonna.
Nagaan tura.
Ustaaz Ahmedin Jebel-አሕመዲን ጀበል
| 2 | እርር ድብን! Gubadhaa Du'aa!
Cadho iyo ciil u gubada! U dhinta!
⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔
አንዳንዱ "ተበደልኩ" እያለ የራሱ መብት እንዲከበር ሲጮኽ የሚውል፣ ሌላው ተነስቶ 'የእኔም ጥያቄዎች እነዚህ ናቸው' ማለት ሲጀምር ግን ለቅሶውን አቁሞ 'እንዴት እነዚህን ጥያቄዎች ትጠይቃላችሁ?' እያለ መራገምና መሳደብ ይጀምራል። ተከታዮቹን ስድብና እርግማን እንዲያዋጡ ያስተባብራል።
የሚገርመው ደግሞ እርሱም እንደ አንተው የመብት ጠያቂ እንጂ ምላሽ ሰጪ አለመሆኑ ነው። ገና በመጠየቅህ ብቻ እንዲህ የሚበሳጭና የሚንጨረጨር አካል፣ ጥያቄዎችህ ምላሽ ቢያገኙ አልያም ራሱ የሥልጣን ወንበር ላይ ተቀምጦ ጥያቄዎችን መመለስ ያለባት የመንግስት አካል ቢሆን ምን ሊያደርግ እንደሚችል አስበው!
ጥያቄህን በይፋ የማቅረብና የመናገር መብት እንኳ እንዳለህ እውቅና የማይሰጥ አካል፣ ብዙም ሳይቆይ "የሀገሪቱ ችግር በእኛ ትግል ነው የሚፈታው፣ ትግላችንን መደገፍ አለባችሁ" እያለ ሲወተውት ታገኘዋለህ።
"ታጋይ ነኝ"፣"ነጻ አውጪ ነኝ"፣"የዲሞራሲያዊ ስርዓት ሃዋሪያ ነኝ"፣ "የእኩልነት ጠበቃ ነኝ" የሚል ሁሉ እንደሚለው አለመሆኑን እስካሁን ካላስተዋልክ በእርግጥ አንተ ገና ብዙ ይቀርኻል።
"በቁጭታችሁ ሙቱ"
⛔⛔⛔⛔⛔⛔
قُلۡ مُوتُواْ بِغَيۡظِكُمۡۗ إِنَّ ٱللَّهَ عَلِيمُۢ بِذَاتِ ٱلصُّدُورِ
— سورة آل عمران (3:119)
"በቁጭታችሁ ሙቱ፤ አላህ ልቦች የቋጠሩትን ዐዋቂ ነውና» በላቸው፡፡"(ኣሊ-ኢምራን (3:119)
Gubadhaa Du'aa!
⛔⛔⛔⛔⛔⛔
Tokko tokko "miidhameera" jedhee mirgi isaa garuu booyicha isaa dhiisee 'akkamitti gaaffilee kana gaafattu?' jedhee abaaruufi arrabsuu jalqaba. Hordoftoota isaas arrabaa fi abaarsa akka gumaachan gurmeessa.
Kan nama dhibu immoo isanis akka keetti gaafataa mirgaa ti malee deebii kennaa miti. Gaaffii kee dhiyeessuu keetiin qofa akkas kan aaruu fi boba'u, gaaffileen kee deebii yoo argatan ykn inni mataan isaa teessuma aangoo irra taa'ee qaama mootummaa gaaffilee deebisuu qabu utuu ta'ee maal gochuu akka danda'u mee tilmaami!
Gaaffii kee ifatti dhiyeessuu fi dubbachuuf mirga akka qabdu illee beekamtii kan hin kennine, dhiyootti "rakkoon biyyaa qabsoo keenyaan furama, qabsoo keenya deggeruu qabdu" jedhee yommuu lallabu isa argita.
"Qabsaawaadha", "Birmaduu baasaadha", "Ergamaa sirna dimookraasiiti", "Abukaatoo qixxummaati" kan jedhu hundi akka waan jedhuu dhiisuu isaa hanga ammaatti yoo hin hubatin, dhugumatti ati ammas baay'eetu si hafa.
"Dallansuu keessaniin du’aa"
⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔
قُلۡ مُوتُواْ بِغَيۡظِكُمۡۗ إِنَّ ٱللَّهَ عَلِيمُۢ بِذَاتِ ٱلصُّدُورِ
— سورة آل عمران (3:119)
"Dallansuu(gaabbi) keessaniin du’aa" jedhi, Dhugumatti Rabbiin beekaa waan qoma keessa jiruuti."(Qur'aana Suuraa Aali Imraan 3:119)
Cadho iyo ciil u gubada! U dhinta!
🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥🔥
Mid ayaa maalinta oo dhan taagani "Haqaygii ayaa la duudsiyay" oo u qaylinaya in xuquuqdiisa loo tixgeliyo. Balse markay kuwo kale kacaan oo yidhaahdaan "Anaguna kuwasaynu leenahay", wuxuu isla markiiba joojiyaa baroorashadii, wuxuuna bilaabaa cay iyo habaar isagoo leh "Sidaad ugu dhiirrateen inaad arrimahani soo raised-garaysaan?". Xitaa taageerayaashiisa wuxuu u habaubeeyaa inay aflagaado iyo qabyaalad cirka u ekaadaan!
Ugu yaabka badani waa inuu isaguba sidada oo kale yahay xaq-doon kaliya, oo aynan ahayn kii go'aanka lahaa. Qof hadal kaliya oo aad tiddid ku cawilaya oo carro la gubtay, qiyaas waxa uu samayn doono haddii codsigaaga la meel-mariyo ama uu isagu berto kursiga maamulka ee go'aanka lehi fadhiysto!
Qof aan xitaa ku tixgelinayn inaad si muuqata codkaaga u dhiibatid, ayaad dhoor maalmood ka dib ka helaysaa isagoo kugu laha "Dhibaatada dalka ka jirta waxay ku xallismaysaa haljankayaga, waa inaad na taageertaan."
Haddii aad ilaa maanta fahmi weyday in qof kasta oo yidhaahda "Waxaan ahay halgame", "Waxaan ahay xoreeye", "Waxaan u taaganahay dimuqraadiyadda" ama "Waxaan ahay u doodaha sinnaanta" uusan ahayn sida uu sheeganayo... Runtii wax badan ayaa wali kugu dhiman.
Cadho iyo ciil u gubada! U dhinta!
⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔
قُلۡ مُوتُواْ بِغَيۡظِكُمۡۗ إِنَّ ٱللَّهَ عَلِيمُۢ بِذَاتِ ٱلصُّدُورِ
— سورة آل عمران (3:119)
"Dheh: U dhinta ciilkiinna. Hubaal, Alle waa Og yahay waxa ku jira laabaha (dadka)." (Aali-Imraan 3:119) | 351 |
| 3 | Waliigalteen biyyoolessaa dhugaa kan dhugoomuu danda'u gaafa lammiin kamuu amantii ykn sabummaa isaatiin mirga walqixxummaa qabaate qofa.
@Jabalu | 321 |
| 4 | "Biyyi kun kan eenyuuti? " Lammii moo saboota? "
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Marii dhimma ijaarsa biyyaa irratti marii biyyoolessaa jalqabnee jirra. Gaaffiin marii keenyaa inni jalqabaa "Biyyi kun kan eenyuuti? Lammii moo saboota? "jedha ture. Barreeffama kana isiniif qoode isinis akka irraa dubbattaniif. Keeyyatni fi yaadichi komishinii marii osoo hin taane kan dhuunfaati. Dubbisa gaarii.
"Biyyi kun kan eenyuuti? "Gaaffiin" jedhu ajandaa bu'uuraa siyaasa Itoophiyaa keessatti hanga ammaatti furmaata hin arganne fi falmii guddaa kaasuudha.
"Lammummaa qofa" ykn "sabummaa qofa" jedhanii abbaa biyyummaa murteessuun balaa akka qabu hubachuun barbaachisaadha.
Seensi heerri Itoophiyaa aangoo fi abbaa biyyummaa “sanyii, sablammootaa fi ummatootaa” qofaaf kennuun ijaarsa biyyaa fi walqixxummaa keessatti rakkoo cimaa uumee jira. Adeemsa kanaa fi miidhaa isaa qabxii gurguddoo sadii keessatti ilaaluu dandeessa.
1. Structural isolation hawaasa amantaa.
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Ka’umsi heeraa sabummaa qofa irratti hundaa’a waan ta’eef bu’uurri seenaa fi hawaasummaa biyyattii beekkamtiin heeraa hin kennamne. Adeemsi kun hawaasni amantaa bal’aan biyyattii hunda keessa faca’ee (akka hawaasa muslimaa fakkeenyaaf) akka humna hawaasummaa guddaa tokkotti ilaalamuu fi bu’aawwan tarsiimoo isaanii waliigaltee dhabanii ijaarsa biyyaa keessatti abbaa akka hin qabne taasise.
Biyya tokko akka sabaan walitti buusuun, ummata muslimaa amantaa fi tokkummaa hawaasummaa (ummah) afaaniin qoqqooduun dhiibbaa isaa laaffisuudha.
2. Lammummaa laaffisuu fi mirga lafaa fi sabummaa walitti hidhuu.
⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕
Federaalizimii sabdaneessaa fi ijaarsi heera mootummaa amma jiru kun mirga namootaa abbaa lafaa fi eenyummaa sabootaa qofa irratti hidhee jira. Biyya tokko hojii fireemii lammummaa qofaan yoo hiiknu, warra olaantummaa aadaa fi amantii qaban eenyummaa isaanii safara soolii Itoophiyummaa godhatanii warra kaan cinatti dhiibaniif karaa bana.
Karaa biraatiin, dhiibbaan abbaa biyyummaa sabummaa irratti hundaa'a, lammiileen sabummaa isaaniitiin ala jiraatan, mirgi lammummaa walqixxummaa isaanii kabajamuu dhabuufi akka lammii lammaffaatti cunqurfamaniif sababni guddaan.
3. Cunqursaa amantii seenaatiif beekamtii kennuu dhiisuu
📕📕📕📕📕📕📕📕📕📕📕📕📕
Seensa heera mootummaa keessatti sabummaa madda abbaa biyyummaa qofa taasisuun cunqursaa fi garaagarummaa amantaa gadi fagoo seenaa Itoophiyaa keessatti ture beekamtii akka hin arganne taasise.
Kallattii furmaata itti fufiinsa qabuuf. Faayidaa utubaa afran.
✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅
Yoo walitti bu’iinsa dhugaa fi waliigaltee biyyoolessaa barbaadne, heerri fuulduraa ilaalcha sabummaa keessaa ba’ee seenaa, cunqursaa amantii biyyattii keessatti fi gatii hamilee qabu fudhachuu qaba. Utubaawwan bu'uuraa fi deeggarsaa ta'an afran armaan gadii irratti abbaa biyyummaa ijaaruun barbaachisaadha.
1) ዜግት ዜግት
⭕⭕⭕⭕
Namni kamiyyuu seera duratti walqixa, mirgi namummaa fi siyaasaa isaa itti kabajamu, qabeenya horatee socho'uu fi qaama biyyattii kamuu keessa jiraachuun wabii itti ta'uudha.
2) Saboota/Nationalities
✅✅✅✅✅✅✅
Hawaasni seenaa, aadaa fi afaan isaanii ittiin tikfatanii mirgi ofiin of bulchuu naannoo isaanii keessatti ittiin kabajamu utubaadha.
3) Hawaasa amantaa
♦♦♦♦♦♦♦♦
Amantiin dhimma dhuunfaa qofa osoo hin taane qooda guddaa bu’uura hawaasummaa ummataa ijaare, gatii safuu fi qaroomina seenaa kan qabudha. Uummanni amantaa seenaa fi aadaa biyyaati waan ta'eef sirna heera mootummaa keessatti beekamtii sirrii argachuu qabu.
4) walqunnamtii saalaa
🔺🔺🔺
Dubartoonni walakkaa ummataa ni tolchu. Abbummaa fi murtoo dhugaa isaanii malee biyyi guutuu ta'uu hin dandeessu. Kanaaf dandeettii hawaasummaa fi dinagdee dubartootaa cimsuun haqa mirkaneessuun qaama abbaa biyyummaa kanaati.
Summary
💢💢💢💢
Itoophiyaan mana keenya kan mirgi namummaafi siyaasaa dhuunfaa itti kabajamu, akkasumas yeroo tokkotti eenyummaan sabootaa, dubartootaafi hawaasummaa amantaa itti eeggamuu fi itti cimu ta'uu qabdi. | 306 |
| 5 | 3)Naannoolee, godinaalee fi aanaalee gogaa bal'aa qabaniif,humna namaa fi baajata bal'ina isaaniitiin wal madaalu ramadamuu qaba.
4) Census keessatti lakkooftuu kutaa hawaasaa hundarraa akka lakkaa’amu, akkasumas lakkooftuun afaan, aadaa fi xiinsammuu naannoo sanaa beekan akka lakkaa’aman gochuun barbaachisaadha.
5) Ummanni naannawa sana jiru odeeffannoo sirrii ta’e galmaa’uu isaa mirkaneeffachuu akka danda’uuf, seensichi afaan seensichi dubbatuun galmaa’uu qaba.
6) Karoora census dabalatee, qophii fi adeemsa, federaalaa, naannoo, godinaa, aanaa, magaalaa, waajjira census, fi bakka bu'oonni amantaa adda addaa akka hirmaatan.
7) Bu'aa seensaa lakkaa'uun dura barnoonni sirriin waa'ee barbaachisummaa seensaa karaa hubannoo hawaasaa dabaluu danda'uun kennamuu qaba.
8) Lakkoftoonni yeroo lakkaa’an irraa odeeffannoo sirrii argachuu akka danda’an, sirna komii itti dhiyeeffatanii fi odeeffannoon komii fi komiif banaa ta’u uumuu.
🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒
Ajandaalee adda addaa karaa keenya irratti darbachuun sarara keessaa nu baasuuf hedduu dhama'aniiru. Har'allee ajandaa fi assaymentii keenya hin dhiifnu. Deemsi itti fufa.
Ahmedin Jebal
💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢 | 395 |
| 6 | Yeroo tokko qofa hin ta'u, waggootarra deema.
5) Bu’aan isaa madda galii fi hiyyummaa, umrii, sadarkaa barnootaa, qacarrii fi dhimmoota wal qabatan of keessaa qaba. Kutaalee hawaasaa adda addaa fayyadamtoota yookiin qaama miidhamtoota gochuudhaaf carraa olaanaa qaba.
6) Wantoota karoorfaman keessaa bu’aawwan ijaarsa daandii, wal-qunnamtii geejjibaa, ijaarsa manaa, uumuu magaalaa, sadarkaa magaalaa, ibsaa fi sarara bilbilaa diriirsuu fi kkf. Bu’aa seensa sirrii hin taane irratti hundaa’uun, uummata naannoo tokkoof infrastructure xiqqaa fi kan biraaf infrastructure olaanaadha.
7) Qajeelfamoota iddoo dhaabbilee amantaaf kennuu irratti. Naannoo iddoon itti gaafatamaa jirutti hordoftoota amantaa meeqa qabu? Term akka ulaagaa guddaatti waan fayyadamuuf, hamma dhiyeessii lafaa dhaabbilee amantaatiif hordoftoota amantaa tokkootiif kennamu murteessa.
8) Bu’aan seensasii kun afaan ummanni bal’aan godina, aanaa ykn magaalaa akka dubbatu fi afaan kam akka afaan hojii ta’uu qabu murteessuuf fayyada. Kanaafu, yeroo ceensusiin baay’ina uummataa miidhu, baay’ina uummataa fi dabalaa deemu, baay’ina uummataa ceensus keessatti mul’atu irraa bu’aa argata.
Sababoota census dogongoraa.
🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒🎒
1) Incomplection and inaccurate data collection: Lakkofsi sababa rakkoo teknika lakkaa’u, lakkofttu hin dandeenye, fi sababoota birootin jeeqamu danda’a.
2) Dhugaa gadiitti lakkaa’uu: Kutaaleen hawaasaa tokko tokko haala jireenya isaanii, ollaa isaanii fi teessuma lafaa isaan keessa jiraataniin dhugaa jalaa dabu. Lakkaawtonni kaayyoo fi bu'aa lakkaawaman yoo hin hubanne, dhugaa gaditti lakkaawamuu danda'u, waa'ee kaayyoo fi bu'aa waan hin hubanneef waa'ee lakkaawamaa gadi lakkaayu.
3) Dhugaa ol lakkaa’uu: Faallaa kanaatiin kutaan hawaasaa tokko tokko maatii ol’aanaa galmeessu faayidaa census fi census waan hubataniif ykn lakkooftuun odeeffannoo hawaasaa barbaadanii waan guuteef dhugaa ol’aanaa ta’uu danda’a.
4) Burjaajii bu’aa odeeffannoo bu’aa lakkaa’uu seeraan eeguu dhabuu irraa kan ka’e. Erga lakkaa'uun dhumee, kan lakkaa'amuu keessatti argamu caalaa bu'aa addaa fiduu danda'a.
5) Dhibee bu’aa sababa amantii fi wal hubachuu dhabuutiin dhufu: Uummanni eenyummaa fi adeemsa qaama lakkaa’uu irratti amantaa dhabuu yookiin waa’ee lakkaa’uu dhabuu, bu’aan rakkoo sababa seeraan lakkaa’uu dhabuutiin ka’uu danda’a.
6) Rakkoo teeknooloojii: Teeknooloojiin lakkaa’uuf itti fayyadaman jeequmsaa fi gowwoomsaaf waan saaxilamaniif, namoonni fedhii addaa lakkaa’uu qaban teeknooloojii keessa jiru fayyadamuun bu’aa lakkaa’uu dhabamsiisuu danda’u.
7) Bu’aa burjaajii afaanii fi aadaatiin uumame: Hanqinni beekumsa namoota census hojjetanii bu’aawwan isaanii irratti odeeffannoo sirrii ta’e akka hin funaannanne dhorka.
8) Bu’aa jeequmsa sababa hanqina qabeenyaatiin yookiin baajataatiin uumame: Bu’aan aangoo census yookiin naannoo murtaa’eef hanga naannoo, baay’ina uummataa, haala qilleensaa, teessuma lafaa fi yeroo seensaatiin yookiin baajata gahaa, qabeenyaafi humna namaa waliin wal hin madaalu.
9) Rakkoo waqtii fi sagantaalee:- Yeroon seensasii barbaachisaa ykn barbaachisaa ta’e taateewwan biroorra, ayyaanota, sooma, haammannaa, yookiin yeroo walfakkaataa ta’e, ceensasii dhugaan kan raawwatamu sababa gaappii uumameen uummataaf dursa kennuu dhabuu.
10) Gidduu seentummaa siyaasaa: Humnoonni siyaasaa adda addaa fedhii isaanii guuttachuu barbaaduun bu’aawwan argame diiguu danda’u.
Teeknika lakkaa'aa bu'aa hawaasaa ol guddachuu ykn hir'isuu danda'u fayyadamuun lakkaa'aa ol ykn gadi bu'aa lakkaa'aa ta'e lakkaa'uun hojiiwwan walfakkaataa hojjechuu, ykn erga lakkaa'aan dhume booda jijjiiruudhaan bu'aa isaa balleessuu ni dandeessu karaa ati barbaaddu.
Kanaafuu maal gochuu qabna ?.
✅✅✅✅✅
1) Census sirrii ta’eef mootummaan dhaabbilee amantaa, abbootii gosaa, fi hawaasa wal fakkaatan irratti xiyyeeffannaa addaa kennee hubannoo hawaasaa dabaluuf hojjechuu qaba.
2)Qonnaan bultootaaf xiyyeeffannoo addaa kennuudhaan humna namaa fi baajata gahaa ta'e ramaduun hojjetamuu qaba. | 286 |
| 7 | Baay'inni muslimoota Ethiopia " ሞች" godhe.
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Dhimmi dhugaa ummata Muslima Itoophiyaa dhimma lakkoofsa waraqaa irratti dhaabbatanii miti; dhimma lubbuun jiraachuu, haqaa fi walqixxummaati. Sababoota hedduutu jira kan hawaasni bara 1999 E.L. census onnee guutuun hin fudhanneef.
"Muslimoonni waan hijaaba uffataniif baay'ee fakkaatu"
💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢
Bu’aan seensaa bara 1999 kun tooftaa lakkoofsa ummata muslimaa hir’isuuti. Muraasni isaanii xiqqoo naasisaa turan. Fakkeenyaaf, yeroo sanatti beektonni muslimaa, miidiyaalee fi aangawoonni muslimaa muraasni mormanii qeeqamanii turan.
Gabaasni census lakkofsa muslimoota naannoo hunda gadi buusus keessumaayyuu lakkoofsa muslimoota naannoo oromiyaa 47. 5%(forty torba tuqaa dhibbantaa shan), Naannoo Beenishaangul 45.4%(forty tuqaa shan dhibbantaa afur), Magaalaa Finfinnee 16. 2%(tuqaa kudha jaha parsantii lama), Naannoon Amaaraa 17.2%(tuqaa kudha torba parsantii lama), Naannoo kibbaa (undivided) 14. 1%(tuqaa kudha afur parsantii tokko), Naannoo Tigiraay 4%(dhibbantaa afur) ta'ee dhiyaachuun isaa komii guddaa uumee jira.
Mormii ummata muslimaa xiqqeesseef aangoon istaatistikii deebii nama kofalchiisu kenne muslimoonni hijaaba waan uffataniif gabaasa census caalaa waan uffataniif.
Census bara 1999 sadarkaa naannoo qofa osoo hin taane godinoota, magaalotaa fi aanota muslimoota beekamoo ta'an keessaa dhumarratti baay'inni ummata Itoophiyaa 33 dha. 8% (tuqaa soddomii sadii dhibba saddeet) dhiyeessee jira.
Bu’aa lakkaa’uu.
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Fuula dhugaa fi bal’ina hawaasaa mul’isuurra, lakkoofsa muslimootaa dhugaa irraa fageessuun dogongora uumame jedhee amana. Kun hirmaannaa fi bakka bu'iinsa haqa qabeessa ta'e bulchiinsa naannoo, naannoo fi aanaa keessatti argachuu qabnu nu hanqisee jira.
Gaddi census balleffame kun al tokko dhumuu hin danda’u. Caasichi yoo xiqqaate waggaa kudhaniif qabeenya biyyaa fi baajata biyyattii qooduuf waan tureef, baay'ina ummata muslimaa, manneen barnootaa ijoolleen keenya itti galtu, dhaabbilee fayyaa haadholiin keenya itti yaalamtu bira darbee jira.
Hundaa ol masjiidni akka itti sagadamu fi bakka awwaalchaa akka boqatu yoo gaafannu hawaasni mirga isaa mormuufi biyya abbaa isaa irratti dhiibbaa aadaa fi afaanii akka godhatu sababa guddaa ta'eera.
Kun hundi kan ta'uu danda'eef adeemsi lakkaa'uu iftoomina dhabuu waan ta'eef. Lakkoftuu afaanii fi aadaa hawaasaa hin beekne gadi buusuun, odeeffannoo dhoksuun, qotee bulaa muslimaa bal'aa irra jiraatu baajata gahaa fi humna namaa osoo hin baasin hambisuu.
Gaaffiin hawaasa muslimaa har'aa ifaa fi qajeelaa ta'eera. Nuti kan barbaannu nama miidhuu osoo hin taane, biyya keenya keessatti wal qixxummaan itti ilaalamu, abbootiin amantaa fi hoggantoonni hawaasaa ilaalanii hirmaatanii, dhiibbaa siyaasaa kamirraayyuu bilisa, akkasumas ilaalcha haqa qabeessa ta'e kan halluu keenya isa dhugaa ibsu qabaachuudha. Biyya keenya walqixxummaan ijaaruuf walqixxummaan kunuunfamuu barbaanna.
Census sirrii ta’e gaggeessuun dhimma murteessaa fi murteessaadha. Bu'aa ajandichaa qabxiilee armaan gadii kana ilaaluun hubachuu dandeessu. Isaanis:
1) Baay’ina uummataa murteessa: Kutaan hawaasaa hin herregamne dabaluun yookiin dabaluun ibsama baay’ina uummataa haala dhugaa isaaniitiin faallaa ta’een dabaluun. Kuni kan murteessu ummata kamtu akka baay’ina ta’ee fi ummata kamtu akka xiqqaatti ilaalama.
2) Bakka bu’iinsa hin qabne: Dhibeen uummataa kutaa hawaasaa dhaabbilee mootummaa, naannoo, godinaa, aanaa fi mana maree magaalaa sadarkaa filatamaatti akka gadi bu’u yookiin akka bakka bu’u gochuu danda’a.
3) Bu'aa caaseffamaa waan ta'eef mootummaan qajeelfama akkamii hordofuu akka qabu murteessee kutaan hawaasaa tokko isa kaan fayyada.
4) Censusiin waggaa 10 fi isaa ol waan hojjetamuuf, censusiin yeroo tokko guddina hawaasaa tilmaamuuf ni fayyada. Caasaalee fi tilmaama itti aanuu irratti hundaa'uun, barbaachisummaa ijaarsa fayyaa, barnootaa fi dhaabbilee barbaachisoo ta'an biroo, aanaa ykn gandaa haaraa, miidhaa giddugaleessaa dhimma uummataa murteessuu irratti xiyyeeffatamuu qaba. | 245 |
| 8 | Sifaa kanaan marii biyyaalessaa irratti dhimmi jibbiinsa Islamaa fi Muslimaa sirriitti ka'ee furmaanni kennamuu qaba.
Furmaanni Maali?
📶📶📶📶📶📶📶
Furmaata qabatamaa gochuuf hawaasni Muslimaa dhaabbata siivikii fi miidiyaa dijitaalaatiin gurmaa'ee mirga isaa dammaqinaa fi karaa seera qabeessaan kabachiisuu qaba. Jijjiirama ilaalchaa fiduufis sirna barumsaa fi kitaabota seenaa keessatti bakka bu'insa jal'ate kan sirreessan qabiyyee toftaa qaban hammatamuun tarkaanfii murteessaa dha. Dhumarratti, jibbiinsa hidda gadi fageeffate kana seeraan loluun wal-qixxummaa lammiilee mirkaneessuun dirree haqaa guutummaatti sirreessa.
1. Jibbiinsi Islamaa Itiyoophiyaa keessatti duri qabee ilaalcha, hojimaata, poolisii, seenaa, yaada fakkii (imagination), kkf kan of ibsu ta'uu isaa Itiyoophiyaa keessa akka ture ifatti waliigalteerra akka gahamu gochuu.
2. Jibbiinsi Islamaa Muslimoota irratti rakkoolee hedduu fi sarbamoota mirgaa, moggeessuu fi miidhaalee biroo hedduu geessisaa jachuu ragaa qabatamaatiin waliigalteerra gahuu.
3. Caasaan mootummaa kamiyyuu, uummataa fi dhaabbanni hawaasummaa hojimaanni, poolisii fi dhimma qabattoonni jibbiinsa Muslimaa irraa bilisa ta'uu isaanii kan mirkaneessu seeraa fi sirna diriirsuun, uummataa fi mootummaa jibbiinsa Islamaa irraa qulqulluu ta'e jiraachuu isaa mirkaneessuu.
4. Muslimni barumsa, hojii, qaxarii, tajaajila yeroo argatutti fi walumaagala jireenya addababayyii isaa keessatti loogiin akka isa hin mudanne gochuu. Sarbama mirgaa amantii irratti hundaa'e ittisuuf qaama sarbama raawwatu irratti adabbii kan dabarsu fi mirga isaatiif eegumsa gochuuf dambii addaa jibbiinsa Muslimaa baasuu.
5. Muslimni muraasa ta'ee naannoo jiraatutti fi naannoo kamiyyuu jireenya dhuunfaa qabu keessatti xonqosaa, arrabaa fi miidhaa irraa kan eegame akka ta'u dandeessisuu.
6. Muslimni kitaabota seenaa, bakka aartii, haasaa ofishilaa (kkf) keessatti bakka bu'insi jal'ate (misrepresent) akka hin taane mirkaneessuu.
7. Akka biyyaa fi uummataatti jechamoota fakkeenyaa fi aadaa jibbiinsa Muslimaa qaban loluu.
8. Jibbiinsa Muslimaa Heera Mootummaa keessatti beekamtii akka argatu gochuu.
9. Muslimoota ilaalcha amantii isaanii irraa ka'uun "Hiyeessa", "Kan Duraanii", "Gaarii" ykn "Hadheeffataa", "Fiixee" kkf jechuun farrajuun sodachisuu adeemsa jiru hanqisuu.
10. Dhowwama jibbiinsa Islamaa seeraan dhaabuu jechuun dirree taphaa gara lalttootaatti (gara warra miidhaa geessisaniitti) naannessuu akka ta'e amansiisuun barbaachisaa dha.
#Jibba_Islamaa
#Jibbiinsa_Muslimaa
#Itiyoophiyaa
#Loogii_Caasaawaa
#Sarbama_Mirgaa
#Wal_qixxummaa
#Seenaa_Fi_Hiika
#Loogii_Dhaabbataa
#Haasaa_Jibbiinsaa
#Marii_Biyyaalessaa
#Miidhaa_Masjiidotaa
#Sirna_Haqaa
#Hijaaba
#Wal_qixxummaa_Amantii
#Haqa_Hawaasummaa
#Farra_Jibbiinsa_Islamaa
#Mirga_Lammiilee
#Jijjiirama_Ilaalchaa
#Hawaasa_Jibbiinsa_Alagaa
#Eegumsa_Seeraa
#Islamophobia
#Qoqqoodiinsa_Hawaasummaa
#Bakka_Bu_insa_Jal_ate
#Bilisummaa_Amantii
#Dhibbaa_Toftaa
#Loogii_Carraa_Hojii
#Nageenya_Biyyaa
#Dhaabbata_Siivikii
#Miidiyaa_Dijitaalaa
#Dhugaa_Seenaa
#Muslimoota
#Islam
#Marii_Biyyaalessaa_Itiyoophiyaa
#Gaaffii_Muslimootaa
#Itiyoophiyummaa
#Furmaata_Waliinii
#Haqa_Fi_Wal_qixxummaa
#Muslimoota_Itiyoophiyaa
#Lammiilee_Itiyoophiyaa | 352 |
| 9 | 6. Jechamoota Loogii Qaban: "Islama biyyi isaa Makkaa, amora biyyi isaa waarkaa" fi jechamoota fakkaatan durii qabee hamma ammaatti uummata Muslima hin ta'in muraasaan bal'inaan itti fayyadamuu.
Fakkeenyaaf: Hawaasichaa keessatti "Islama biyyi isaa Makkaa, amora biyyi isaa waarkaa" kanneen jedhan fi Muslima seenaa fi abbummaa biyya isaa irraa moggeessan jireenya guyyaa guyyaa keessatti itti fayyadamuu. Jibbiinsi Islamaa kun 'jaarrai 21ffaa' keessas itti fufuun Muslima akka Arabaatti ilaaluun "gara biyya Arabaa deemaa" jechuu dabalata. Quraanni Arabas ta'ee Muslima hundaaf kan ajaje uffata Islamaa dabalatee kan Arabootaa qofa gohanii farrajuu dabalata.
7. Qorannoowwan dhimma Muslimaa dandeettii Muslimootaa daangessuun kan qophaa'an ta'uu (Muslimoonni kan qorataman waa'ee nyaata isaanii malee waa'ee seenaa isaanii ta'uu dhabuu).
Fakkeenyaaf: Qorannoowwan akaadaamii gumaacha guddaa biyyaalessaa fi siyaasaa Muslimootaa dhiisanii, waa'ee nyaata isaanii ykn aadaa uffannaa isaanii qofa mata dureewwan xinnanoo irratti xiyyeeffachuu isaanii.
Qophiileen miidiyaa ayyaanaa yeroo baay'ee waa'ee gumaacha biyyaa Muslimootaa osoo hin taane waa'ee qophii nyaataa, aartii keessattis naannoo tokko gootummaadhan faarsanii gara Muslimaatti yeroo dhufan waa'ee seenaa isaa osoo hin taane waa'ee qabeenya isaa (buna, damma, kkf) jedhamee ibsama.
8. Masjiidotaa fi Imaamota irratti tarkaanfi fudhachu:-
Jibbiinsi Islamaa biyya keenya keessatti hidda gadi fageeffachuu isaa agarsiistuun guddaan masjiidota fi imaamota masjiidaa kanneen kabajamuu fi sodatamu qaban irratti miidhaa raawwatamu dha. Kanaaf agarsiistuun guddaan waggoottan darban keessa masjiidonni dhibbaal dhibbaan lakkaa'aman gubachuu, har'as kan itti fufe ajjeechaa imaamotaa ti. Jibbiinsi Islamaa fiixee gahuu isaa namoonni dhibbaal dhibbaan lakkaa'aman Mottaatti viidiyoodhaan waraabamee akka arginetti masjiida gubanii itti marsanii gammachuudhaan yeroo sirban argamuu isaa ti. Magaalota keessattis ta'ee Muslimoonni masjiida ijaaruuf bakka argachuuf gatiin isaan kafalaa jiran salphaa miti. Karaa seera qabeessaan mootummaan hayyamee iyyuu "naannoo keenyatti akkamitti masjiidni ijaarama?" kanneen jedhan qorumsi isaanii agarsiistuu jibbiinsa Islamaa magaalaa biroo ti.
Kan dinqisiisu caasaan haqaa ofuma isaatii miidhaa jibbiinsa Islamaa ta'uu isaa agarsiistuun, gubannaa fi miidhaa masjiidotaa, ajjeechaa imaamotaa fi mu'uminitootaa, Islama fi Nabiyyuu Muhammad (SAW) addababayyitti arrabsamuu isaa dhimma kanaan wal qabatu, caasaan seeraa tokkollee hordofee gara seeraatti osoo hin dhiheessin hafuu isaa ti. Kunis poolisii fi caasaalee haqaa biroo baay'ee akka uummanni taajjabu taasiseera.
Labsii Farra Jibbiinsa Islamaa
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Barattoonni Muslimaa dhaabbata barumsaa keessatti dhibbaa caasaawaa irratti raawwatamu fi akka Daandii Xiyyaaraa Itiyoophiyaa dhaabbata gurguddoo keessatti dabalatee har'as dubartoonni Muslimaa eenyummaa fi hizaaba isaaniitiif sababa jedhamee carraa hojii dhowwamuun isaanii agarsiistuu ifa loogii caasaawaa ti.
Dhaabbatichi hawaasa Muslimaa akka maamilaa fi tajaajila fudhataatti gammachuudhaan simachaa, akka hojjechaatti garuu sadarkaa hojii kamiyyuu keessatti eenyummaa isaa dhiibanii moggeessuuf qajeelfamoota ofii isaanii barreessan akka sababaatti itti fayyadamu. Qoqqoodiinsi double standard (sadarkaa lamaa) kun jibbiinsa Islamaa irraa kan dhalate malee maal ta'uu danda'a?
Miidhaa fi loogii jibbiinsa Islamaa irraa maddu kana uummanni Muslimaa danda'ee kan dabarse waa'ee mirgaa ta'us, jibbiinsa irraa ka'anii bifa adda addaatiin jal'ina raawwatan kan adabu seerri hin jiru. Deddeebi'anii gara mana murtiitti dhimmoonni geeffaman murtiin isaanii "mirga keessani. Kana gochuu hin danda'an" kan jedhu irratti kan daangeffame dha. Murtiin sun ta'e jedhee jibbiinsa irraa ka'ee miidhaa fi dhibbaa sana hundumaa kan geessise caldhisaan bira darba. Sababni isaa seera jibbiinsa Islamaa dhowwu waan hin jifneef, Islama fi Muslima-jibbitonni gocha isaaniitiin itti fufuuf carraa argatan. | 308 |
| 10 | Jibbiinsa Islamaa: Beekamtii Kennuun Irratti Qabsaa'uu
⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔⛔
Jibbiinsi Islamaa (Muslimaa) biyya keenya keessatti seenaa, caasaalee mootummaa fi hariiroo hawaasummaa keessatti deddeebi'ee of ibsuun, uummata keenya irratti miidhaa hunda-galeessa geessisaa tureera.
Jibbiinsi Islamaa biyya keenya keessatti jiraachuun isaa ifa ta'us, dhimmi kooti jedhee xiyyeeffannoodhaan kan hin ilaalleef malee, bara miidiyaa hawaasummaa kana keessa jiramuun kan hubateef yeroo hundaa ifatti of ibsaa kan jiru dhugaa dha. Yoo xiqqaate, barruu kanaa fi barruulee biroo fuula kana irratti maxxanfaman keessatti yaada jibbiinsaa muraasa dhimma Islamaa fi Muslimootaa ilaalchisee kennaman ilaaluun qofti gahaa dha.
Adeemsa jibbiinsaa kana akka waan hin argamneetti caldhisaan bira darbuun qoqqoodiinsa hawaasummaa bal'isuu qofa osoo hin taane, abdiin wal-qixxummaa dhaloota itti aanu itti guutummaatti akka dukkanaahu taasisa.
Rakkinicha ifatti baasanii irratti mari'achuu fi dorgomuun fayyadama siyaasaa salphaa osoo hin taane, nageenya biyyaa fi tokkummaa caasaa eeguuf dhimma jireenyaa fi du'aa (sabaaba dhimma lubbuu) ti. Sifaa kanaan, seenaalee jibbiinsa irratti ijaaraman hojiiwwan ragaa fi beekumsa irratti hundaa'aniin diiguun dursa waan hunda keenya irra jiru ta'uu qaba.
Agarsiistota Jibbiinsa Muslimaa Keessaa Kan itti Of Ibsu 8n
⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕
Bifa jibbiinsa Islamaa kan caasaawaa ta'an, hawaasni Muslimaa dinagdee, siyaasaa fi aadaa biyya isaa keessatti qooda wal-qixxaataa akka hin arganneef gufuwwan xaxamaa toftaan qophaa'ani dha.
Hawaasicha gumaacha seenaa isaa irraa addaan baasanii akka sodaatti qofa farrajuun, loogiin caasaawaa karaa seera qabeessa ta'een akka itti fufuuf haala mijeessa. Kanaafuu, maloota summaa'oo mulate kanneen saddeet ragaa sirrii fi dammaqinaan addaan baasuun ka'umsa qabsoo ti.
1. Muslimoota akka alagaatti (madootti) ilaaluun, jibbiinsaa fi tuffiidhaan, mirga sarbuun, moggeessuu fi loogiidhaan kan of ibsu dha.
Fakkeenyaaf: Lammii Muslimaa tokkoof Muslima ta'uu isaa qofaan seenaa fi hariiroo hawaasummaa keessatti akka "alagaa" ykn nama biyya alaatti ilaaluu.
2. Dhimma Muslimootaa fi Islamaa yeroo hundaa akka balaa nageenya biyyaatti lakkaa'uu.
Fakkeenyaaf: Gaaffii mirga Muslimootaa ykn walga'iiwwan amantii sababa fi ragaa gahaa malee yeroo hundaa akka "sodaatama nageenya biyyaatti" farrajuun shakkidhaan hordofuu.
3. Naannoo Muslimoonni muraasa ta'anitti miidhaa, arraba, tuffii fi bakka bu'insa dogoggoraa (seenaa, aartii fi kkf keessatti) geessisuu.
Fakkeenyaaf: Filmii, tiyaatira, diraamaa ykn kitaabota seenaa keessatti amala Muslimootaa yeroo hundaa akka hin baratinne, boodatti hafani ykn tajaajiltoota qofa qabanii kaasuun. Salphaatti diraamaa fi filmii Itiyoophiyaa keessatti qoodni amala Muslimaa "Suuqii Shemsuu" godhanii sammuu daawwataa keessatti fakkessuu.
4. Beekumsa jibbiinsa Islamaa irratti hundaa'e gara biyyaatti galchuu.
Fakkeenyaaf: Seenaa Islamaa waraanaa fi jeequmsa qofaan jal'isanii kan agarsiisan kitaabota barumsaa dhihaa ykn kan biyya alaa kallattiin hojii irra oolchuu. Kanaaf fakkeenyi gaariin, yeroo Yuunivarsiitii Finfinneetti barataa turretti, Mana Kitaabaa Keenedii (Kennedy Library) keessatti dhimma Islamaa irratti kitaabota hammeenyaa fi jibbiinsaan guutaman qofaan guutamuu isaa hubachuu keenya. Yeroo sanatti gaaffiiwwan kaafne keessaa tokko gochuun yuunivarsiitichaaf dhiheessine.
Dhumarratti, kitaabota sanneeniin faallaa kan ta'an bitnee gara mana kitaabaatti akka galan goone. Seenaa fi dhimma yeroo ammaa Muslimoota irratti kitaaba Hagai Erlich kan jibbiinsaan guutame qofa, ilaalcha faallaa ta'an dhiisanii gara biyyaatti galchuu fi itti fayyadamuun qaama dhimma kanaa ti.
5. Muslimoota "Muslima Gaarii" fi "Muslima Badaa", "Kan Duraanii" fi "Madoe" jedhanii qoqqooduun isaa ofuma isaatiin qaama Islamafoobiyaa (Jibbiinsa Islamaa) ti.
Fakkeenyaaf: Muslima mirga seeraa fi wal-qixxummaa isaa gaafate "hadheeffataa/badaa" jechuun, kan mirgi isaa sarbamee caldhise immoo "Muslima Gaarii" jedhanii farrajuu. | 181 |
| 11 | Mariin biyyaalessaa akkamitti bu’aa barbaadamu fiduu dhaba ?
Marii biyyoolessaa akka mala rakkoo siyaasaa fi hawaasummaa akkasumas ijaarsa biyyaaf furmaata yoo ta’uuf fakkeenyota biyyoota irraa fayyadamoo ta’anii fi kanneen biroo bu’aa barbaadamu hin arganne muraasa
1️⃣. Biyyoota marii biyyaalessaa irraa fayyadamoo ta’an
1. Afrikaa Kibbaa 🇿🇦
- Mariin biyyoolessaa sirna Appaartaayidii xumuruuf milkaa'aa ta’eera
- Bara 1994 filannoo dimokiraatawaa akka gaggeeffamu taasiseera.
- Hoggansa Nelson Maandeellaa fi F.W. de Klerk jalatti araara biyyaalessaa galmaan ga’uuf gumaacheera.
2. Tuuniziyaa 🇹🇳
- Warraaqsa bara 2011 booda mariin biyyoolessaa rakkoo siyaasaa mudate irra aanuuf gargaareera.
- Dhaabbileen hawaasa siivikii fi paartileen siyaasaa hirmaataniiru.
- Tuutni afur marii biyyoolessaa kana ispoonsara ta'e carraaqqii isaaf beekamtii kennuuf badhaasa Noobeelii Nagaa argateera.
3. Yaman 🇾🇪 (Konfiraansii Marii Biyyaalessaa 2013) .
- Jalqaba irratti waliigaltee siyaasaa tokko tokko galmaan gahe.
- Haa ta’u malee, bu’aan isaa hojiirra ooluu dhabuu fi walitti bu’iinsi hammaataa dhufuu irraa kan ka’e booda weerara waraanaa ittisuu irratti hin milkoofne.
2️⃣ Biyyoota marii irraa fayyadamoo hin taane ykn bu’aa barbaadame hin finne
1. Liibiyaa 🇱🇾
- Qaamolee waldhaban gidduutti mariin hedduun gaggeeffameera. Haa ta’u malee, qoqqoodinsi siyaasaa fi gareen hidhatee itti fufuun isaa milkaa’ina isaa daangeesse.
2. Sudaan 🇸🇩
- Sudaan waggoota adda addaa keessatti marii biyyoolessaa tokkoo ol geggeessiteetti
- Mariin kunneen irra caalaan isaanii waliigaltee dhabuu siyaasaa fi hojiirra oolmaan waliigalteewwanii laafaa ta’uu irraa kan ka’e tasgabbii waaraa argachuu hin dandeenye.
3. Sooriyaa 🇸🇾
- Inishiyeetiiviin marii gaggeeffamaa ture, garuu itti fufiinsa lolaa fi ejjennoo qaamota adda addaa garaa garaa irraa kan ka’e walitti bu’iinsa kana hin xumurre.
👉🏻 Qabxiilee Milkaa’ina Marii Biyyaalessaa
- Hirmaannaa qaamolee dhiibbaa qaban hunda.
- Fedhii siyaasaa dhugaa.
- Hojiirra oolmaa bu'aa marii.
- Wabii seeraa fi heera mootummaa.
▶️. Deeggarsa hawaasaa fi dhaabbilee biyyaalessaa irraa.
Qabxiilee Kufaatii Mariin Biyyaalessaa ta’an ijoon
1- Qaamoleen tokko tokko keessaa bahuu ykn hunda hirmaachisuu dhabuu
2- Hirmaattota biratti wal amantaan dhabamuu
3- Waliigalteewwan hojiirra oolchuuf waadaa galuu dhabuu.
4- Jeequmsi ykn gidduu seenuun biyya alaa jiraachuu
5- Haaromsa dhugaaf osoo hin taane umrii dheereffachuuf itti fayyadamuu
6- Dantaaf fedhii garee tokkoof masakamuu | 309 |
| 12 | Mariin biyyoolessaa ajandaa erga walitti qabamuu eegalee bubbuleera. Marii kana keessatti ga'een keenya ga'ee ummata muslimaa maal ta'uu qaba kan jedhu hamman danda'e itti dhiyeenyaan hordofaan ture. Gama majilisaatiin hirmaannaan jiru maal fakkaata kan jedhu xiyyeeffannoo guddaa barbaada.
Mariin biyyoolessaa kun akka salphaatti waan ilaalamu miti. Akka worri faallaa siyaasa mootummaa amma jiruu dubbatanu kana miti. Akka nutis salphisnee ilaallu miti. Murteen marii biyyoolessaa kanaan kaa'amu egeree biyyattiif murtressa waan ta'eef. Yoo hamma nu madaaluun hirmaannee ga'ee keenya murteeffachuu hin danda'in,borus akkuma kaleessaa hiree namni biraa nuuf murteesse fudhachuun dirqama ta'a.
Mariin hin tuffatamu,mariin salphifamee hin ilaalamu,waraanni furmaata hin ta'u,humni furmaata hin fidu jedhaa mariin kun hin fayyadu jechuun yaada wal dhiitudha. Kanaaf hanga danda'ameen yaada qabnu gumaachuu,hiree arganneen birmaachuun dirqama ta'a.
Walumaa galatti haala deemsa marichaa fi ajandaan keenya maal ta'uu qaba? Xiyyeeffaannoon keenya maal ta'uu qaba kan jedhe yeroo yerootti barruu Ustaaz Ahmedin Jebel haa hordofnu.
Mariin maraafuu furmaata.
#Giidoon_Kan_Rabbiiti | 316 |
| 13 |  Itiyoophiyaan maryachaa jirti. | 302 |
| 14 | Namni gariin baala,gariin jirma,gariin hiddaa beeki.
Eeee.
Akkuma miila garaafi mataan qaama nama tokkoo kan walitti jiruu,biqiltuunis baalli,jirmaafi hiddi isaanii walitti jiraa beeki,haa tahu malee hujii garagaraatiifi tajaajila garagaraa waan qabaniif gumaachi isaaniitis wal- adda.
Jaaloo
Gaafa toltuu,gaafa baldhoo,gaafa bashannanaa, gaafa taphaa,ifee,afatee,tolee kan si bira oolu, gaafa aduufi cabbii,gaafa cinqiifi rakkoodhaa kan harca'ee dhumu,kan uf duuba garagalee si hin laalle,baala fagoodhaa mul'atu,kan ufiifi siifillee bu'aa hin qabne baala namaattu jiraa argi.
Obbolaa
Gaafa cinqii didatee,rakkoo heddu dandamatee, qottoofi murtuu ufirraa ittisee,bubbeefi lolaa ufirraa qolatee,baalli mataa gubbaa lalisuu qabu irraa harca'ee,aduufi roobni irratti duulanii dhuma dubbii dadhabee kan qiinxamee kufu jirmaa beeki, jirmi hanga wahii dandamateet kufaa,namni gariin hanga jirmaa sii lolee,yoo dadhabe dhiisee si biraa kutaa xiinxalli
Haloo
Jiraachuufi dhabamuu jidduu,lubbuu qabaachuufi jismii baatanii deemuu jidduu,kufaatiifi ka'uu jidduu jiraatee kan lubbuu sitti horu hiddaa beeki. gariin namaa,hidda namaa tahee namooma guuttatee hayyummaa agarsiisee kan lubbuu si keessaa cehaa jirtu sitti horutu jiraa hubadhu.
Hey.
Jireenya kee keessaatti,namni wajji jirtu baala moo?jirma moo hidda kan jedhu addaan baasii beeki,isa qiblaan isaa kubbaa,isa fakkeenni isaa taphataa kubbaa fakkaatu wajji yoo imalaa jiraatte,addaan harca'uudhaaf bona tokkottu si hafee beeki.
Yooo
Waan dhalanneef wallaaluu caalaa,yakki hin hafnee xiinxalli. | 637 |
| 15 |  Carraa jioota gannaa shamarraniifii haadholiif qophaa'e kana galmaa'uun yeroo keessan Qur'aana fi walitti qabama bu'a qabeessa ta'e kanarraa fayyadamaa. | 991 |
| 16 | Daqiiqaa muraasa booda,saa'atii xiqqoo booda, guyyaa gabaabaa booda,baatii hagoo booda, waggaa qubaan lakkaawamu booda ardii tanarra lubbuu keetiin hinjirtu beeki.
ila
Waan harkaa qabdu qofarratti uf amanii,waan dubbachuufi hojjachuun dirqama kee tahe qofarratti xiyyeeffadhu malee,dirqiidhaan rakkoo huuraa hurrumaa ufitti guurtee mataan waliin si hin garagalinii dhiisi.
Jaaloo
hujii keenna dubbii keennatu caalaa argi,tola keenna lola keennatu caalaa laali,gorsa keenna arrabsoo keennatu caalaa xiinxalli,jaalala keenna jibba keennatu caalaa hubadhu,waliigaltee keenna wal-dhabbii keennatu caalaa ija qaroo qabduun laali,waa tolchurra waa balleessuutu irra nutti dhihaataa taajjabi.
Obbolaa
Kan ijaarame diigaa,kan tole balleessaa,kan guddate qancarsaa,kan furdate luqqisaa,kan tole dabsaa,kan mirge guusaa,kan mi'aahe busheessaa, kan beeke doomsaa,kan ka'e buusaa,kan barate jaamsaa,kan quuqama namaaf qabu quuqaa itti dabalaa milkaahinni eeggamu tokkollee lafarra hinjiruu beeki.
Haloo
Leenci uf duuba garagalee waca eenyuutuu hin dhagahuu beeki,waan ufii raawwatu malee kan ormaa keessa hin galuu argi,yoo namarraa waa baruu dadhabde bbineensa daggalaa afaan namaa hin beeknerraa leenjii fudhadhu,qeerransi hujii ufii malee kan bineensa xixiqqaa dhimma isaatii mitii argi,kinniisni dhimma tiisisni irraa oolu quba hin qabuu taajjabi,atis yoo gorsa uumamaa dhagahuu diddee qiletti lixaa jiraatte,nama dhiisii raammoo irraayyuu taatu waa qayyabadhu.
Hohooo.
Namni bakka irraa dhufe hin beekne,kan bakka itti deemaa jiru hin yaadanne,kan uf argachuuf imala irra hin jirre,meeshaa ergisaati malee namooma hin qabuu,nama akkasii tahuu irraa uf qusadhu.
Ekaaa.
Sukkaaraafi sooqidda bifa isaanii qorannoodhaan adda baasa jettee biyyarra biyyatti naannawuu dhiisii,al tokko kuusama sanarraa quba keetiin tuqii,arraba ormaa osoo hin taane,arrabuma keetiin dhandhamii adda baafadhu.santu Seera | 697 |
| 17 | 7) Abbootiin seeraa mana murtii Shari’aa akka mana murtii idileetti himachuu dhiisuu, VIP fi kaffaltii fi bu’aa walqixa qabaachuu.
8) Manni murtii shari’aa dhimma saddeet qofaan murtaa’ee ture bal’inaan akka babal’atu taasifamee jira.
9) Manni murtii Shari’aa mana marii majlisa Aalamaa waliin ta’uudhaan qorannoo fi koodification seera Shari’aa akka gaggeessu aangoo fi itti gaafatamummaan kennameef.
10) Wanti guddaadhaan eeramuu danda’u, Manni Murtii akkaataa murtoo kanaan dura hin qabneen seerotaa fi qajeelfama baasuuf aangoon kennameefii jira.
Seenaa mana murtii Shari’aa federaalaa Itoophiyaa keessatti
⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕
Manni murtii Shari’aa federaalaa dhaabbilee murtii seenaa dheeraa qaban kan jaarraa 10ffaa irraa eegalee sulxaanoota muslimaa keessa turaniidha. Bulchiinsa magaalaa hararitti jaarraa 16ffaa irraa eegalee.
Jimmatti, walakkeessa jaarraa 19ffaa irraa kaasee, bara Impaayer Menelik II, manni murtii addaa muslimoota murteessu" jedhamee beekamuu fi bara weerara Xaaliyaanii, manni murtii Shari'aa naannoo sanatti hundeeffamee qadiis mootummaatiin bulaa ture.
Hayilesillaaseen jalqaba godaansa booda murtoo seeraa manneen murtiitiif beekkamtii seeraa kennuudhaan lakk.2/1934 fi murtoo himannaa fi kongirasii Naba lakk. 62/1936 haa ta’u malee keewwata 3347 seera haqaa bara 1952 bahe Labsiiwwan kana naannesseera, jiraachuun manneen murtii yeroo dheeraaf shakkisiisaa waan tureef, bara dargii ministeera haqaa keessatti tajaajila kennuu hin dhaabne.
Heera mootummaa FDRE bara 1987 bahe keewwata 34(5) fi 78(5) bu'uura seera mootummaa dhimma dhuunfaa fi maatii eeyyama falmitootaatiin seera amantaa fi aadaatiin murteessuuf beekkamtiin heeraa kenname. Manni Murtii Shari’aa Federaalaa cimsuu Labsii lakk. 188/1992 yeroo dheeraaf tajaajila kennaa turus, ejjennoon mana murtii Shari’aa federaalaa keenya ni laaffise malee hin cimne.
Kanaafi manni maree ol'aanaa dhimmoota islaamaa Itoophiyaa waggaa 2 dura yaa'ii ulamaa'otaa fi ulamaa'otaa waamee yaada qopheessee pirezidaantii mana murtii ol'aanaa federaalaatiif karaa mana maree bakka bu'oota ummataatiin dhiyeesse.
Kana hordofee pirezidaantichi koree miseensa isaa 5 hundeessuun hojii fireemii seeraa, dhaabbata, bulchiinsa humna namaa fi rakkoo kenniinsa tajaajilaa irratti qorannoo bal’aa gaggeesseera. Argannoo qorannoo irratti hundaa’uun manni murtii Shari’aa dhaabbata tajaajila hawaasaaf mijataa kennuu danda’u ta’a. Hojiilee jijjiiramaa kanneen raawwachuuf dursa kan ta'e labsii lakk 188/1992 fooyyessuun barbaachisaa ta'uu isaa amanameera.
Labsii lakk 1428/2018 har'a ragga'e furmaata isaanii hiikuu fi hojiirra oolchuuf tarkaanfii jalqabaa fi isa guddaadha. Hawaasa muslimaa guutuu biyyattiitiif qophii seenaa gaarii dha. Qaamolee dhuunfaa fi mootummaa labsiin kun akka dhugoomuuf gumaacha taasisan hunda galateeffachuu qabna. | 701 |
| 18 | Galanni kan rabbiiti!
📶📶📶📶📶
Fooyya’iinsa seeraa guddaa rakkoo manneen murtii Shari’aa furu.
💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥
Alhamdulillah rabbil aalamiin Waxabajjii 18, 2018 har'a guyyaa Ashuuraa irratti muslimni Ethiopia milkii guddaa galmeessee jira. Labsii bara 1992 fooyyessuudhaan mana maree bakka bu'oota ummataatiin ragga'e kun labsii guddaa rakkoo mana murtii shari'aa hedduu furuu danda'u kan ummata muslimaa biratti madda komii guddaa ta'ee ture, majlisaa fi abbootii alangaati. Mana murtii shari'aa.
Labsiin kun erga majlisni hundeeffamee fi mirkaneeffamee booda milkaa'ina guddaadha.
Labsii Diraaftii Manneen Murtii Shari’aa Federaalaa lakk.1428/2018 aangoo Mana Murtii Shari’aa Federaalaa cimsuu fi Mana Maree Bulchiinsaa hundeessuuf, Labsiiwwan duraanii lakk 188/1992, kan kurmaana jaarraa tokkoo ol ta’e bakka buusuuf qophaa’e.
Labsiin diraaftii kun karaa koree dhaabbii dhimma seeraa fi haqaa dhaabbilee amantaa adda addaa, mana maree ol’aanaa dhimmoota islaamaa, abbootii alangaa fi waldaalee siivilii akkasumas fooramii ummataatiin raggaasifameera.
Dhimma wixinee labsii kanaa irratti Muummeen ministeeraa Dr.Abiyyi Ahmad, pireezidaantii majliisa sheek Hajjii Ibraahim fi pireezidaantii mana murtii olaanaa federaalaa obbo Tewoodiroos Mihiret, Af-yaa'ii mana maree bakka bu'oota ummataa fi miseensa koree dhaabbii dhimma seeraa fi haqaa Mana maree bakka bu’oota ummataatti, qorannicharratti. Hirmaattota: Dr. Sheek Mohammed Haamiddiin, ogeessa seeraa Abdulhakim Jemal, murtii Mohammed Ahmed, obbo sharew zallaqee fi murtii sheek Ahmed Adam.
Ustaaz Abubeker Ahmed fi murtii Hassan Taaddasaa fi ogeessa seeraa Nuredin kadiir fi namoonni hedduun saganticha irratti hirmaatan gumaacha godhaniiru.
Rakkoolee manneen murtii Shari’aa yeroo ammaa.
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Mana murtii Shari’aa dhaabbata dadhabaa komii ummatatti dhiyeessu kan taasise rakkoo hedduu qaba ture. Kanneen keessaa kan armaan gadii Abinetiif kennaa.
1) Manni murtii Shari’aa federaalaa dadhabaa fi haqa sirrii kennuu dadhabuu. Keessattuu mirga dubartootaa fi daa'immanii muslimaa eegsisuu irratti sababa hanqina ogeessaa fi gaappii bal'aa gochaan agarsiisuu irratti argama.
2) Dhaabbata bulchiinsa mataa isaa kan dhaabbaticha abbummaa jalatti hoogganuu fi guddina waliigalaatiif hojjetu qabaachuu dhabuu isaati.
3) Labsiin hundeeffama lakk. 188/1992 manneen murtii yeroo dheeraaf waan hin fooyyofneef, adeemsa jijjiirraa hojii seera qabeessa biyyoolessaa amma jiruun wal hin simu,
4) Iftoomina dhabuu labsii jiru, fi bulchiinsi mana hidhaa, bilisummaa fi mirga mirkaneessuu dhabuu,
5) Hidhamtoonni mana murtii Shari’aa murtii walqixaa gadi ta’uu, soomana, mindaa fi faayidaa akkasumas mirgoota adda addaa kan bilisummaa abbaa alangaatiif wabii ta’an.
6) Aangoo murtii, qacarrii gargaartootaa fi dhimmoonni waliigalaa rakkoo hammeessaniiru.
7) Fayyadamtoonni baay’ee isaanii gahumsa dhaabbatichaa, hanqina dandeettii fi itti fayyadama afaan hojii hin ilaallu.
8) Gaappiin baajataa, bu’uura, qacarrii abbootii seeraa fi suppervizhinii naamusaa dhaabbatichi itti gaafatamummaa isaa akka hin bahanne taasisee jira.
Labsii kana keessatti waan haaraa maaltu dabalame?
✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅
Waggoota 26 booda labsiin har'a darbe fooyya'iinsa hedduu qaba. Abbaaf jecha.
1) Manni murtii, mana murtii ol’aanaa tokko jala ture, amma sadarkaa jalqabaa irra jiru, mana murtii ol’aanaa fi ol’aanaa ta’uun, pireezidaantii mataa isaaniitiin dhaabbata ta’anii hundeeffamaniiru.
2) Hundeeffama muummicha ministeera federaalaa dhageettii shari'aa cabsuu.
3) Walgahii bulchiinsaa mana murtii shari’aa kan takkaa mana murtii shari’aa ta’ee hin beeknetu ture.
4) Pirezidaantiin mana murtii Shari’aa olaantummaan akka hoogganu aangoon guutuun kennameefii jira,
5) Manni murtii labsii Sivil Sarvisiitiin bu’aa dhaabbatichaa fi tajaajilamtoota isaa irratti hundaa’uun hojjettoota gargaaraa mataa isaa akka qacaratu ni eeyyama.
6) Abbootiin seeraa mana murtii Shari’aa abbootii seeraa mana murtii idileetiin walqixa kan qacaramtoota majliisa ta’anii paarlaamaa keessatti muudaman. | 477 |
| 19 | Labsiin Hundeeffama Manneen Murtii Shari'aa Federaalaa ragga'e
Spider Media: Muharram 10, 1448 AH
Waggoottan 25n darbaniif tajaajila irra kan ture Labsii hundeeffama Manneen Murtii Shari'aa Federaalaa ragga'e lakkoofsa 188/1992 guutummaatti kan bakka bu'u, Wixineen labsii haaraan haaraan hundeeffama Mana Murtii Shari'aa Federaalaa hundeessuuf qophaa'e, Mana Maree Bakka Bu’oota Ummataatiin ragga’eera.
Labsiin bifa haaraan qophaa'e kun aangoo abbaa murtee Mana Murtii, caasaa fi sirna hojii, muudama abbootii murteefi fi baajata akkasumas hundeeffama Gumii Bulchiinsa Mana Murtii bifa haarawaan hundeessuu dabalatee ibsa bal’inaan of keessatti kan hammate ta'uu Manni Maree Waliigala Dhimmoota Islaamummaa Itiyoophiyaa beeksiseera.
Raggaasifamuun labsii kanaa gaaffii yeroo dheeraa hawaasni Muslimaa bulchiinsa gaarii waliin walqabsiisee gaafataa tureef deebii akka ta'es ibseera.
Fooyya’iinsa kana hordofee Manni Murtii Shari'aa hawaasa Muslimaatiif tajaajila barbaachisu akka kennuu danda'uuf hawaasni Muslimaa gahee isaa bahachuu akka qabus manni marechaa waamicha taasiseera.
© Amar Temam | 388 |
| 20 |  +1Ethiopia Mariachaa Turte.
Labsiin hundeeffama manneen murtii shari'aa Federaalaa raggaasifame. Tarkaanfii jabaadha Alhamdulillaah, hawaasni muslimaa gaafiiwwan yeroo dheeraa kaasaa ture keessaa tokko dhimma mana murtii sha'i'aati. | 534 |
