DIRREE JANNATA TUBE

Addaam inni lammaffaan, dubbiin foonii, waaqummaa Kiristoos foon wajjin tokko ta’e, yookaan bilisummaa foonii jecha foonii, fedha uumamaa qaamaa fedha uumamaa Waaqayyoo jalatti gadi buuse. Fedhiin uumamaa Waaqummaa fedha jireenya dhugaati, tokkummaa isaa Abbaaf abboomamuudhaan kan ibsu fi jaalala waaqummaaf kan of kennu waan ta’eef. Fedhiin uumamaa Kiristoos ykn Dubbiin foonii fedha jireenyaa kan fedha hafuura qulqulluu wajjin tokko ta’eedha. Bilisummaan immoo bilisummaa jaalalaa, dirqama kamirraayyuu bilisa ta’ee, jireenya bara baraa wajjin tokko. Fedhiin bilisummaa kun fedhii jireenya ofii ol ilaalee jaalala jala galuudha. Fedha uumama namaa fedha bilisaa kanaaf gadi buusuun, Kiristoos uumama qaamaa dhuunfaa, uumama, du’aa fi manca’iinsa jalatti akka hin bitamne oolche. Namni Kiristoos jecha fooniitiin jireenya qaama abbaa uumamaa isaa Abbaa wajjin jireenya uumamaa isaa Hafuura Qulqulluu wajjin qooddachuu danda’eera. Haala kanaan qaamni tokko uumama waaqummaa uumama foonii qaama isa kaanii keessa jiraachuu fi guutummaa eenyummaa jaalala guutuu bara baraatiin ibsame dhaala. Qulqulluun Phaawuloos "Yaa obboleessa koo jaallatamaa, waaqummaan hundinuu fooniin walitti qabama" jedhe. - Nama ta'us waaqummaan isaa guutuu ta'e adda hin bahu" (Qol. 2:9), karaa dubbii fooniitiin Kiristoos qaama qarshii waaqummaa godhe. Garuu waaqummaan qaamaa kun kennaa waan ta’eef uumamaan miti.✍️ 📚Kakuu moofaa keessatti, yeroo kufaatii dhala namaatti, humni amala waaqummaa kan mul’atu kiruubelota, isaanis qaamaan ulfina Waaqayyoo kan baatan (Ba’uu 25:22), duumessa haguuggii teessoo irratti (Lewwoota 16: 2). Amma garuu guutummaan waaqummaa Waaqayyoo karaa qaama Kiristoos mul'ateera, inni qaama keenya kaase, uumama keenyas karaa dubbii foonii tokkoomse. Guutummaan waaqummaa Waaqayyoo amanamummaadhaan kan mul’ate Kiristoos isa Waaqayyos ta’e nama ta’e malee akka fakkeenyaatti ykn gaaddidduutti akka duraaniitti miti. Kana booda uumamni qaamaa seera ofii isa dirqisiisaa of eeguuf to’atu jala hin jiru. Uumamni namaa kana booda jiraachuu foonii du’aan xumuramuuf hin dadhabu, of jiraachuu lafaa irrattis hin carraaqu. Qulqulluun Efreem guyyaa sadaffaa faaruu isaa keessatti "Ati gonfoo ogummaa, dawaa jalqabaa fi bu'uura qulqullummaati, durba Maariyaam Waaqayyo irraas dhalatte" jedheera. - Jalqaba fayyina keenyaa; Bu’uurri qulqullummaa keenyaas dubbiin Waaqayyoo inni nama ta’ee nu fayyisuu dubroo Maariyaam keessatti nuuf argamee akka inni ibsetti.✍️ 📚 Jireenya hawaasummaa keessa seenuu akka danda’u Dubroo Maariyaamiin ifa ta’eera. Amma qaamni namaa jireenya bilisaan ibsuun anniisaa uumamaa qaama tokkoo tokkoomsuu danda’eera. Amma uumamni qaamaa karaa Kiristoos jireenya Sadan tokkummaa qooddachuu danda’eera. Ilmi namaa fi meeshaan tokkummaa jiraachuu inni waaqaa wajjin qabaachuu danda’u hin dhorku. Sababni isaas kan jiraachuu mul’isu qaama malee amala miti. Kunis jiraachuu namni fedhii bilisaa uumamaa isaatti fayyadamuudhaan Waaqayyoo wajjin tokko ta’uu isaati, jiraachuu Addaam kufaatii dura yeroo qulqulluu ture hin arganne. Kanaaf ilmi namaa fayyeera, Waaqayyo uumama uumamaa adda ta’e irra darbee ykn dhiibbaa hidhuu seera ofii jalaa bilisa ba’eera jechuudha. Uumama waaqummaaf hin uumamne irra darbuu jechuun wanti uumama isaa isa hin murtoofne keessaa murtaa’ee ol’aantummaa waaqummaa isaa irraa gadi bu’ee nama ta’uu jechuudha. Waaqayyo gara uumama uumama tokkoo dhufee qaama isa waliin tokkummaa hin malle fudhachuun gocha uumama isaa irra darbee ta’uu isaa agarsiisudha. Kana keessatti icciitii namaa irraa buqqa’ee kan irbaata waaqummaa keessatti hirmaatu, dadhabina fi manca’iinsa isaa keessatti, jiraataa fi bara baraa ta’a. Waaqayyo uumama uumama isaa irra darbee nama uumama cabe ta’uu isaa irra darbee bifa Waaqayyoo isa dhugaa jiraachuu qaama namaa irratti maxxane ibseera.✍️ 📚💐Durbee Maariyaamiif ni Sagadannaa"💐 📚ለኪ ይደሉ ዘእምኵሎሙ ቅዱሳን ትሳአሊለነ ኦ ፀጋ 📚 Enyuutu Nuu Dhorkaa……………?

Manni kiristaanaa Orotodoksii Tawahidoo kenyaa jilbeefannaa ykn sagadaa bakka lamattiqoodee barsifti isaanis:- 1. Kan Waaqummaa 2. Kan keennaa jechuudha bakka lamatti qoddee labsitti Namni nama tauu isaatiin ykn amalamummaa namummaa isaattin sagada Waaqummaa Waaqayyoo tokkichaa uumaa addunyaa kan taeef qofadhakan sagaduu. Inni 2ffaa immoo enyummaa isaani hundaa Kiristoosif jedhanii kan kennanni qulqullootaf yoo tauu, Durbee Maariyaam immoo qulqulloota keessaa ishee tokko tauu ishee caalaa samii fi lafatti baachuu fi fuula isaa duraa dhabbachuu kan hin dandeenyee isheen garuu garaa ishee keessatti waan baatteefi dha. Kun immoo fedhaa ishee qofaan osoo hin taanee filannoo, fedhaa, fi eyyamaa waaqayyootti waan taeef kabaaja guddaadhaan isheef ni sagadna ykn jilbeeffanna. Maalif yoo jenne bulto isaa waan taateef fi bakka waaqayyoo itti bulee ykn itti dhabbatee hundaatti ni sagdannafi. Kuni bultoo koo bara baratti. Far . 131(132 ÷1-18)«kootta garaa iddoo buufataa isaa ni dhaaqna. Bakka dhaabbii miilaa Isaa jalattis isaaf ni sagannaa»(Far 131(132 ÷ 1-18). Daabalataangoga Kakuu Haaraa kan jedhamu raajichi Isaayiyaas iccitti ajaaibsisaadhan yeroo waaee kana dubbattuu akkasii jedha. “Mootonni guddistootakee ni ta’u. Dubartonni warraa moototaas gargaartuni ta’u, isaan adda gad qabanii siif ni sagaduu, miila kee irraas darra arabuu (Isay 49÷ 22-25) jechuudhan raajichii Waaqayyoo kun iccitti jabaa nuu hubaachisaa. Ammasi raajichii kun isumaa kanaa yeroo cimsee dubbatuu "Ilmaan warraa si cunqursaani turan ammaa guggufanii gara kee ni dhufuu, Warri dura si tuffaatan hundinuus amma milla kee jalatti kufuudhaan siif sagaduu"(Isa 60 ÷12-14) jechuudhan iccitti isaa jabbaa dabalee nuuf ibsaa. Isaa kanaa qofaa osoo hin taiin kakuu haarawaa keessaatti ganaa gaddameessaa haadha isaa keessaa kan filamee Yohaannis cuuphaan osoo hin dhalatin garaa haadha isaa keessa taee Qulqulleetti Durbee Maariyaam akka gaalateeffate akka jalbeeffteefi Luq 1 ÷34 nutti hima. Egaa isa kanaa buuura godhaachuudhan haadha Waaqayyoo, bultoo Waaqayyoo qulqulleetti durbee Maariyaam kabaaja daangaa Waaqayyo isheedhaaf laatee yaaduu fi hubaachuudhaan akka kitaaba qulqulluu irraa hubbannetti jilbeef fannaa ykn sagadaa kenna ni laannaa kuni immoo jecha ishee itti ibsuu dhabuu keenyaa irraa kan kaee dha. “Waaee haadha keenyaa dubaachuu kan dandeenyuu waaee namaa fi waaee Waaqayyoo yoo beeknee qofadha. Eebbifamoo Abbaa Gorgoriyoos 3ffaa . "kanaaf yaa Maariyaam si jaallannaa, sii kabajana, sii galateeffanaa, siijilbeeffannaa, amallamummaa osoo hin taanee kan kennaa siif sagannaa, kuni hunduu hin maadaluu." ameen eebbi haadha keenyaa dachaadhan akka dumeessa GannaattI nurra yaa Buluu. Ameen 💐⌚ ➹🍇

Giiftiin keenya sababa fayyina keenyaa qofa osoo hin taane, eenyummaa ofiin of bulchuu fi jiraachuu namaa qofaaf gadi buusu faallaa, Waaqayyoo fi ollaa keenya waliin hariiroo qaamaa fi jireenya hawaasummaa keessa jiraachuu akka dandeenyu fakkeenya keenya taatee jirti jireenya lafaa. Kanaaf, yaadni dubbii Waaqayyoo dirqisiisaa uumamaa tokko malee ykn fedhii, miiraa fi gammachuu qaamaa kamiifuu osoo hin qabaatin raawwatame. Sababni isaas Giiftii keenyaan humni uumamaa haadhummaa gocha dhuunfaa fi uumamaa irraa gara beekumsa qaamaa fedhii bilisaa, gocha Waaqayyoof ajajamuu fi bitamuutti jijjiiramee jira. Kana malees, sagaleen Waaqayyoo qaama Giiftii keenyaa qofa osoo hin taane, lubbuu fi hafuura daa’ima namaa kamiyyuu akka ta’e waldaan barsiifti. Dubbiin Waaqayyoo wantoota uumama qaamaa ykn humnoota qaama, sammuu fi hafuuraa hunda ibsan waliin walitti makama. Giiftiin keenya jireenya mataa ishee keessatti uumama Uumaa waliin tokkoomsite. Dubroo Maariyaam Hewaan haaraan waaqummaa uumama irra darbee waliin hirmaachuudhaan uumamni akka haaromfamu kan goote yoo ta’u, jireenya bara baraa dhugoomsitee malee seera ofii fi karaa du’aatti geessuun osoo hin taane. Giiftiin keenya karra guutummaa jiraachuu waan taateef, uumamni Waaqayyoo hundi karaa Giiftii keenya karaa jireenya dhugaa argata. Uumamni hundi gosa ergamoota Giiftii keenyatti gammadu, sanyii namaa illee. Uumamni hundi qaama Giiftii keenyaatiin waan haaromfamuuf, uumamtoonni hundinuu fakkeenya Giiftii keenya ibsanidha. Abbaan Hriakos "yaa Durbee bifa kootiin na waaqeffadhu" jedhan. "Yaa durba eenyuun fi maaliin si fakkaanna" kan jedhe uumama hunda utuu tarreessinee Giiftii keenya akka fakkeenyaatti ibsuu waan danda'aniif. Giiftiin keenya samii, dachee sodaan itti argamu, gaara hin haqamne, bishaan jireenyaa, dhagaa dheebote dhugaatii kennuu, gadameessa daraaraa, dirree nagaa guddisu fi kkf dha. Fedhiin mataa ishee dhuma jiraachuu fi galma uumaa walumaa galatti waan ta’eef uumama hundaaf hiikaa fi babal’ina kennite.✍️ 📚Kanaaf humni uumamaa gadameessa Dubroo Maariyaam keessatti uumame humna jireenyaa uumaa wajjin tokko ta’e. Kanaaf, ilaalcha waaqummaa hanga ammaatti ilaalaa turre keessatti, Giiftiin keenya yeroo darbe dhalachuun dirqama miti yeroo jennu, egaa haadha Waaqayyoo waan taateef, haala kanaan ibsamuu hin qabdu, ykn Waaqni qulqulluun uumama qulqulluu keessa jiraata jedhu qofa irraa osoo hin taane waa’ee ishee dhabuu dubbachaa jirra. Giiftiin keenya hojii addunyaa Kiristoos fayyisuu keessatti hirmaachuun ishee fedhii tokkummaa qabaachuu qofaan osoo hin taane, gidiraa fi gidiraa yeroo barsiisaa keessaa qooda fudhachuudhaan beekama. "Wolekise Yebewe Wste Libki Quinate Fafake Na Yekeste Hlina Bomomu."Ummata bal'aaf. - Si keessatti garuu xiyyaan gargar baasu yaada namoota hedduu mul'isuuf garaa kee seena" (Luqaas 2). Akkuma Simoon raajii dubbate, yeroo fannoo irratti mismaaraan dha'amee eeboodhaan bocame, qaamni ishee waliin madaa'ee, fi onneen ishee waliin dhiigaa ture. Amantoonni araarsummaa Haadha Waaqayyoo yeroo gaafatan akka mana murtiitti jiddu-galeessa seeraa barbaadaa osoo hin taane, kan isaan hin malle isheen, kan jireenya kennituu fi jaalala fayyisaa kan fudhattu ishee biratti akka hammatamu gaafachaa jiru foon.✍️ 📚 Kanaaf Waaqayyo nama ta'ee namni immoo Waaqa ta'e qaama Giiftii isaanii irraa ka'een jenna. Namoonni sadan tokkummaa fedha isaaniitiin waan tokko ta’aniif foon Dubbichaa ta’uun fedha Abbaa fi Hafuura Qulqulluuti. Haa ta’u malee, Ilmi uumama fi fedha isaatiin Abbaa fi Hafuura Qulqulluu wajjin tokko waan ta’eef, Abbaa fi Hafuurri Qulqulluun karaa Ilmaa foon tokkoomsan jechuu miti. Qaamonni sadan waaqummaa fi uumama isaaniitiin tokko fi wal qixa ta’anis, tokkummaa fi walqixxummaa osoo hin dhabin garuu qaamota sadan keessaa kutaa tokko qofatu jira. Garuu uumamni waaqummaa Sadan tokkummaa, inni jireenya, fedhii fi raawwii keessatti tokko ta’e, jecha Kiristoos jedhu keessatti mul’ateera.

Sababa kanaan humnoonni fiizikaalaa kaayyoo jiraachuu ofii ta’an. Kanarraa kan ka’e, jiraachuun qaamaan uumama qaamaan mul’atu ykn uumama lafaa jalatti bula. Kunis du’a kan fide yoo ta’u kunis dirqama uumamaa uumama isa dhumaa ta’a. Kanaaf kufaatii booda uumamni namaa foonii, qaamni isaa dhuunfaa, fedhiin isaas fooniin waan ta’eef qaama, uumama fi fedhii waaqummaa wajjin tokko ta’uuf dandeettii hin qabu. Kufaatii booda namni uumama cubbuuf saaxilamu qaba. Waan ta’eef, fedhii qaamaa qulqulluu, uumama qaama ofiitiin kan qajeelfamu dhiibbaa tokko malee ibsuu hin danda’u. Bu’aa kufaatii kanaan ilmi namaa Waaqayyoo ykn uumama isaa isa dhugaa irraa adda ba’a Qaama guutuu irraa mulqama gara uumama hin taane kan fedha ofiitiin of bulchuu hin dandeenyetti waan darbeef. Dubbiin Waaqayyoo fedha ykn qaama guutuu ta’e, kan qaama fi naamusa mataa isaatiin kan argamu fi cubbuun dhiibbaa kan hin qabne wajjin tokko ta’ee tokko ta’a. Foon Waaqayyoo eenyummaa foonii Addaamiifi Hewaan osoo isaan hin ajajamin hin kufin dura tokkummaa qaba. Eenyummaan Addaamiifi Leewwii kufaatii dura, dhiibbaa kamirraayyuu bilisa; Innis hundee nama mudaa hin qabne kan fedhii ofii isaatiin waan jaallatu filachuu danda’u, ykn bifa guutummaatti waaqa fakkaatu ture. Kanaafidha waldaan hariiroo iccitii isaanii kan argitu, kanaaf gonkumaa Kiristoosiin deebitee hin qabsiiftu. Kan deebi'ee Giiftii keenya Hewaan waamu.✍️ 📚Kiristoos Addaam isa lammaffaa yeroo jennu Kiristoos uumama Addaam isa cubbuu hojjetee kufe keessatti argame jechuu keenya miti. Ammas Gooftaan keenya Hewaan yoo jennu Hewaan seexanaan gowwoomfamtee ajaja dabarsitee argamte jechuu keenya osoo hin taane Hewaan mudaa hin qabne qaanii fi xurii hin qabneedha jechuu keenya. Kana jechuun Kiristoosiin Addaam Lammaffaa yeroo jennu Addaam isa lafa qulqulluu qoree fi qoraan hin biqilne irraa dhalate jechuu keenya. Kiristoos amala qulqulluu, arraba isaa keessatti xuraa’aa, qaama isaatiin mudaa kan hin qabne waan ta’eef. Miira kanaan Giiftiin keenya Dubroo Maariyaam deebitee dhalattee Hewaan yoo jennu Hewaan intala Addaam irraa kan dhalatte, Addaam dubartii jedhee kan waamu, jireenya koo jedhee kan waame, osoo isheen hin jal’in qulqullaa’aa turte jechuu keenya. Dubroon Maariyaam akkuma Qulqulleettii Gabri’eel ragaa baate dubartoota kaan hundumaa irraa adda, qulqulluu, foon abaaramaas ta’e lubbuu abaaramaa waan hin qabneef. Akkuma qulqulluun Efreem faaruu isaa keessatti jedhe, "Anti Wuetu geraht zeitzera usteta zere - ati dirree sanyii tokkollee keessatti hin facaafamnedha." Akkuma dubbiin Waaqayyoo biyyee waliin makamee jiraachuun dachii buddeena Giiftii keenya irraa argame, dubbiin durbaa foon ishee waliin makamee dhala namaa hundaaf nyaataa fi dhugaatii jireenyaa ta’e. Guyyaa sadaffaatti biqiltoonni, midhaan, muduraaleen hundinuu qoree fi qoree abaaramaa sana osoo hin biqilin sodaataniiru, Dubroo Maariyaamis qaama abaarsa foonii fi lubbuu jalaa bilisa ta’een Kiristoosiin hammatte. Kanaaf Hewaan jalqabaa keessatti cubbuu, kufaatii fi abaarsa arganne; Garuu du’aa ka’uu Giiftii keenya keessatti cubbuun keenya ni buqqa’e, kufaatii irraa kaafamne, abaarsi keenya ni ka’e. Hewaan jalqabaa uumama qulqulluu kan qabdu dirqisiisaa tokko malee dubbii seexanaa bifa bofaatiin dhaggeeffattee muka dhoowwame sana hawwii guddaadhaan ilaaltee Waaqa ta'uu barbaadde, firii nyaattee Addaamiif kennitee sababa kufaatii ta’e. Ammas Giiftiin keenya Hewaan dirqii uumamaa tokko malee dhiibbaa nama kamiinuu malee dubbii ergamaa fudhattee hafuura qulqulluu irraa akka ulfooftu itti himee durba taatee Waaqayyoon akka deesse waan beektuuf gad of qabuun kan Gooftaa ofiin jette hojjettuu harkaa.Isheen firii jireenyaa Kiristoos deessee fayyina biyya lafaatiif sababa taate. Akkuma haati ishee Qulqulleettii Haannaa Dubroo Maariyaam deesse, gadameessi ishee qulqullummaa irraa gara firii hafuura qulqulluu oomishuuf jijjiirame. Sababa dhalachuu Giiftii keenyaatiin balballi xuraa’ummaa fi firii dhabuu yeroo cufame, sababa dhalachuu Gooftaatiin balballi durbummaa, qulqullummaa fi qulqullummaa baname.

Dubroo Maariyaam humna uumamaa ishee (fedhii fi haadhummaa) jireenya Waaqayyoo wajjin qooddachuuf kan malu ta'uu ishee Erga argamtee fedha ishee fedha Waaqayyoo wajjin tokkummaadhaan haadha Waaqayyoo taate. ✍️ 📚 Gaaffiin asirratti ka’u Dubroo Maariyaam bara kufe keessatti akkamitti warra cubbuun dhaalte jalaa bahuu dandeessi? jechuun kanuma Sa'aatii kudhanitti Qulqulluun Dimeexiroos, luba beekamaan jaarraa torbaffaa Roostoov, "Tarii namni tokko maaliif Dubbiin Waaqayyoo foon tokkoomsuu fi dhala namaa fayyisuuf gara lafaatti gadi bu'uutti suuta jedhee gaafachuu danda'a." Garuu walakkeessa bara kuma ja’affaa [waggaa kuma shanii fi dhibba shan] dura, erga Addaam kufee as durba qaamaa fi hafuuraan qulqulluu taate argachuun hin danda’amu ture. Akka kanaan waldaa fi mana qulqullummaa hafuura qulqulluu ta'uuf kan malu tokko qofatu ture kan hafuuraa fi qaamaan qulqulluu ta'e, ykn qaamaa fi sammuudhaan durba ta'e." Kanaaf kitaabota kakuu moofaa keessatti abboonni adeemsa seenaa walduraa duubaan waaqayyoon filataman, qulqullaa’anii fi kabajaman adeemsa uumama namaa fincilaa fi badii Addaamiifi Hewaaniin diigame qulqulleessuu turan. Addaan bahuu Nohi, waamicha Abrahaam, filatamuu saba Israa’el, kabajuu gosa Yihudaa, eebba mana Daawit, seera baasuun sabni Waaqayyoo yeroo sanatti gara qulqullummaa fi qulqullummaatti geessu kan Musee, gargaarsa Waaqayyoo kan gara sanyii filatameetti yaa'e, gocha hundumaa kan sanyii namaa kan badii fi cubbuun dhiphate qulqulleessu akka uumamni qaamaa uumama waaqummaa wajjin tokko ta'u.innis ture. Uumamni namaa kan xuraa’ee fi xuraa’aa ture dhiqamee qulqullaa’ee, dhumarratti Giiftiin keenya Dubroo Maariyaam haadha Waaqayyoo, afaan, lubbuu fi hafuura qulqulluu, akka dhagaa warqee ta’uun argamte. Kanaaf Giiftiin keenya sanyii Addaamiifi Hewwaan yoo jennu akka Hewaan, kufaatii dura waan barbaadde hojjechuuf bilisa ta’ee, dirqisiisaa uumamaa yaada lafaa fi fedhii fooniitiin osoo hin bitamin turte jechuu keenya ilma namaa biraa kamiyyuu Iccitiin nama Waaqayyoo ta’uu gocha tokkummaa fedha Waaqayyoo fi namaa, dursee murteeffannaa uumamaa kamirraayyuu walaba ta’e akka ta’e armaan olitti dubbanneerra. Akkasumas, Giiftiin keenya humna waaqa alaa kamiinuu osoo hin dhiibbaan hin geessisin ykn sababa kufaatii irraa kan ka’e uumama fedhii foonii fi cubbuutti eegu osoo hin ba’atin, namummaa bilisaa wajjin tokkummaa akka qabdu hayyama ishee akka kennite argineerra. Akka namaatti Kufaatii dura Addaamiifi Hewaan jireenya ykn bifa filachuuf fedhii bilisaa waan qabaniif kophummaa ykn waldaa, fincila ykn ajajamuu, of ol kaasuu ykn gad of deebisuu filachuuf dandeettii uumamaa qabdi turte. Dubroon Maariyaam daandii fedhii uumamaa ykn uumamaa, fedhii ykn fedhii Hewaan jalqabaa deemte hin hordofne. Kanaa mannaa, karaa fedhii waaqa ykn hafuuraa, fedhii ykn hawwii filatte. Namoonni tokko tokko Giiftiin keenya cubbuu qabatamaa irraa bilisa ta’uu ishee falmanii cubbuu jalqabaa irraa bilisa miti jedhan. Garuu kun ilaalcha wal faallessudha. Sababni isaas cubbuun qabatamaan dhaala ykn sanyiitiin cubbuu ta’uu irraa kan dhufu waan ta’eef. Giiftiin keenya cubbuu hojii irraa bilisa yoo jenne al-kallattiin badii isheen dhaalte hin jiru jechaa jirra. Cubbuu sanyii fi amala malee qabatamaan mul’atu waan hin jirreef. Giiftiin keenya garuu akkuma ogeessi Solomoon "Kulentaki senayt ente habiye albakki şere mentehi laelik - Michuu koo hundi keessan bareedduudha. Mudaa hin qabdan" (Maha 4:7) jedhe. ✍️ 📚 Kanaaf fedha koo fedha Waaqayyoo wajjin tokkummaa gochuuf jecha Waaqayyoof ajajamuu filatte. Hewaan gargaartuu Addaam akka taatuuf kan uumamte taʼus, jireenya qajeelaa keessatti isa gargaaruu hin dandeenye. Durbee Maariyaam gargaartuu Waaqayyoo akka taatuuf uumamte. Fedhii isheetiin hojii Waaqayyoo biyya lafaa fayyisuutti makamte. Dubroon Maariyaam haadha uumaa waan taateef daangeffamni dhala namaa irra aanuu akka danda’uu fi uumama ta’uu isaa irraa kan ka’e sirna uumamaaf akka bitamu kan isa godhu seera dhuunfaa irraa kaafamuu akka danda’u agarsiifteetti.

💐📚📚 Durboo Maariyaam cubbuu durii irraa bilisa ✍️📖 📚 💐 ከጥንተ አብሶ ነጻ ነች💐📖 💐ለኪ ይደሉ ዘእምኵሎሙ ቅዱሳን ትሳአሊለነ ኦ ፀጋ💐 📚📚 💐Durbee Maariyaamiif ni Sagadannaa"💐📖 📚📚📚Qulqulleetti Qulqullootaatii 💐✍️📖 📚 ጥልቅ እውቀት 📚📖Kiristoosiin yeroo kaafnu, yookaan Sagalichi foon akka ta’e, yookaan waaqummaan qulqullummaa wajjin akka tokko ta’e yommuu ibsinu, Maariyaaloogii ilaaluu qabna. Kiristoos ilma Waaqayyoo jiraataa ta’uu isaa, nama mudaa hin qabne ta’uu isaa, ykn ilma Dubroo Maariyaam ta’uu isaa waliin ibsaa jirra. Dubbiin Waaqayyoo Dubroo Maariyaam irraa dhalachuun fooniifi uumamaan tokko ta’e. Akkaataan dubbiin Waaqayyoo Dubroo Maariyaam irraa foon fudhate daandii sammuu gocha jiraachuu hordofe. Jiraachuun namaa yeroo ulfaa akkuma eegalutti, jechi guutuun qaama waliin tokkummaan kan mul’ate yoo ta’u, yeroo ulfaa gadameessa Dubroo Maariyaam keessatti qaamni jiraachuu isaatiin mul’ateera. Barsiisa foon uffachuu iccitii keessatti fedhiin qaamaa fedha Waaqayyoo wajjin akka tokko ta’uu qofa osoo hin taane, jireenyi uumama jireenya Uumaa irraa kan dhaalamee fi haala adda ta’een kan ibsamu ta’uu isaa manni kiristaanaa dhugaa ba’a. Jireenyi uumama walitti makamee jireenya Uumaa wajjin tokko akka ta’uuf sababa kan taate Giiftii keenya Qulqulleettii Dubroo Maariyaam dha. Maqaan "Qulqulluu Yohaannis Zedemaasqoo, Haadha Waaqayyoo" jedhu seenaa hojii fayyisuu Waaqayyoo addunyaa kana irratti hojjete hunda of keessaa qaba Karaa Qulqulleettii Dubroo Maariyaam Haadha Waaqayyootiin Waaqummaan kan waaqa, kan afuuraa kan meeshaa, kan samii immoo kan lafaa wajjin tokko ta'eera.Deebiin Giiftiin keenya ergamaa Gabri'eel "akka naaf haa ta'u" jettee kennite jecha keetiin, Waaqayyo akka nama ta'uuf ilma namaa hundumaa bakka bu'uun hayyama ishee ibsuu bira darbee, qalbiin ishee fi gochi ishee jalqabarraa kaasee tokko ture." Hewaan faallaa guutuu ta'uu ishee ifatti agarsiifna. Kunis bakka jenna Giiftiin keenya Qulqulleettii Dubroo Maariyaam danqaa uumamaa irraa bilisa ta’uun ishee hin oolu jenna Giiftiin keenya danqaa uumamaa irraa bilisa ta’uu ishee dubbanna Giiftiin keenya cubbuu dhaalte irraa bilisa ta’uu ishee kan jennu fedhii bilisaa isheen guutummaatti tokkummaa nu taasisu qoruudhaan fedha Waaqayyoo wajjin dirqisiisaa tokko malee.Akkuma armaan olitti ibsine Addaamiifi Hewwaan fedhii bilisaa isaaniitti fayyadamanii fincilanii abboommii diduudhaan sababa kufaatii ta'e waa'ee durbummaa Yohlinaa ykn qulqullummaa sammuu ishee haasa'uu Durbummaa qalbii ykn qulqullummaa sammuu jechuun eenyummaa fedhii uumamaa ykn fedhii uumamaa qaamaa guutummaatti osoo hin jilbeenfatin argamuu dha cubbuu dubbii. Dubbachuu irraa bilisa yoo ta’e waa’ee cubbuu yaaduu irraa bilisa miti. Yoo yaadaan cubbuu irraa bilisa ta’e dubbii fi gochaan cubbuu irraa bilisa ta’a. Dubroo Maariyaam kan adda godhu cubbuu Qulqulloota, Raajotaa fi Ormoota irraa qulqulluu ta’uu isheeti. Mee kun maal jechuu akka ta'ee fi wayiniin akkamitti akka uumame xiqqoo ibsuuf haa yaalluu.✍️ 📚Addaam bifa Waaqayyootiin waan uumameef, wanta jaallatuu fi hayyamu hojjechuu fi taʼuuf bilisaan filachuu qaba ture. Fedhii bilisaa isaatti fayyadamee firii muka dhorkamee nyaatee fedha Waaqayyoo irraa maqe. Kanaaf, akkaataa jireenyaa dhiisanii, gochoonni humnoota uumamaa jireenya Waaqa fakkaatu ijaaran gara daandii du’aa gara lafa inni itti argameetti geessu. Addaam jireenya karaa walqunnamtii fi hawaasummaa irraa gara jireenya dhuunfaatti fudhate, jireenya uumamaa dargaggeessi tokko seera mataa isaatiin jiraachuuf. Amala seera mataa isaatiin jiraachuutti jijjiirame, fedhii fi kaayyoon isaa jireenya qaama keessatti eeguuf qofa yaaduu fi socho’uu ta’e. Namni fedha instinctive isaa jala waan jiruuf kaayyoon isaa lafa irra jiraachuu, uumama bulchuu, addunyaa kana irratti umrii isaa dheeressuu qofa. Uumamni foonii fi lafaa isaa seera mataa isaati. Sababni isaas haala namummaa uumamaa isaa qofaan walsimuun jiraachuu waan barbaaduuf, humnoonni namummaa isaa bilisummaa qaamaa to’annoo fi ibsa isaanii ta’e waliin tokko ta’u.

YAA DUBROO ILMA KEE NUU YAADACHIISI!!!. Yaa Dubroo kan yaadu hundumaa kan hin irranfannee ilmakeetti nuu yaadschiisi. Yaa Dubroo Beteliiheemitti dhaloota inni sirraa dhalateen,uffataan maramuusaas,looniifii harroonni yeroo qorraa Afuura isaaniitiin akkasaan ho'isan yaadachiisi. Yaa Dubroo bara Heerodsi isa Abaaramaa sanatti (ilmakee) isa wajjin biyyaa biyyatti yeroo baqattu si wajjiin godaanuu isaa yaadachiisi. Yaa Dubroo ija kee keessa kan dhangala'eef, jaallatamaa ilma kee fulduratti kan lola'e imimmaan hadha'aa sana yaadachiisi. Yaa Dubroo beelaaf dheebuu, rakkinaaf gadda, dhiphina isa wajjin sirra ga'e hundumaa yaadachiisi. Badii osoo hin ta'iin dhiifama yaadachiisi, dheekkamsa osoo hin ta'iin Araara yaadachiisi. Dhugoomtootaaf osoo hin ta'iin cubbamtootaaf yaadachiisi, Qulqullootaaf osoo hin taane warra xura'aniif yaadachiisi. Ammas Abbaa ilma Afuura qulqulluus haa galateeffannu bara baraan Ameen. “Tokkoon tokkoo namaa , gad of deebisuudhaan warra kaaniin of irra caalchisee haa lakkaa'u" Filp. 2:3 Lubbuu dhipphatteef sagaleen Waaqayyoo boqonnaa ta'e hundumaa bira akka ga'uuf; anis ergan isinitti lallabeen booda gatamaa akkan hin taaneef waa'eekoof kadhadhaa! Bakka Koomentiin itti laatamu jalatti , “Dubbii gargaaru , yeroo barbaachisutti kan cimsu , warra dhaga'uufis ayyaana kan kennu malee , dubbiin hamaan afaan keessan keessaa hin ba'in!” Efe. 4:29 '"Hidda gad fageeffadhaatii isaan ijaaramaa , akkuma barattanis amantiitti jabaadhaa , galanni isiniif haa baay'atuu" Qolaas 2:7 F/taa Dn Faantaa Alamaayyoo #Buunnoo_Beddellee #Dirree_Jannataa_irraa Onkoolleessa 21/2/2016 #Like_Follow_Share_godhaa! https://t.me/Dirreejannatatube

Yommuu kadhattu dinqa keetti ol-seeni kan jedhame namoonni baay'een in eegu. Sagaleen kadhannaa isaanii dinqaa ba'ee , balbala bira darbee amma ollaa ofii nagaa dhowwatu tti yommuu kadhatan garuu seerri kadhannaa , "Dinqa keetti" jedhame akkam ta'ee ti nama jechisiisa. Ibsaan kadhannaa keenyaa akka hin dhaamneef , kadhachuuma keenya iyyuu namni nurratti beekuu hin qabu. Kadhannaan Waaqayyoo wajjin haasa'uu dha malee namatti ofmul'isuuf mitii tii. Yoo nama biratti haa mul'annuuf goona ta'e , ibsaan dhagna jireenya hafuurawaa keenyaa indhaama. Ibsaa keenya dhaame irratti dukkanni alaa dabalamnaan , hammaataa ta'a. Ija kan jedhame tajaajila dha Tajaajila ittiin fuula Waaqayyoo dura deddeebinu irratti kabaja keenya dursinaan , namatti mul'achuu kaayyoo godhanna taanaan , ibsaan jireenya tajaajila keenyaa , indhaama. Tajaajillee , tajaajillee nuti garboota bu'aa hin buufne ofiin hin jennu taanaan , isinii isinii , barsiisa barsiisa , . . . waliin jechaa , naaf hooqi siin hooqaan wal saadaa tajaajilla taanaan , ibsaan keenya baduuf bararrisaa jirti. Kan , “Isin walii walii keessan irraa ulfina fudhattu malee, ulfina isa Waaqayyo tokkicha biraa dhufu hin barbaaddan” jedhame kiristaanota aardii biraafii laata? Yoh. 5:44 Gooftaamti keenya iyyuu gaafa daldalaan tokko , "Yaa barsiisaa arja" isaan jedhe maaliif akkas naan jetta? Jechuun isaa maaliif ture? Silumaa namichi akkas jedhe , "Beekaa seeraa isa qoruuf dhufe" waan tureef , innis , "Barsiisa" , "Arjaa" jedhamuuf dhufuusaa waan irratti beekeef mitii ree? Luq.10:25 Kan tokko dhiiga isaa itti kaffaletti akkamitti kabajaaf irratti wal saamna? Utuu tajaajillee Waaqayyoon garaa hin ciibsin maqaa kabajaaf , galataaf , namatti mul'achuuf gaafa nutti tottolu Qulqulluun Phaawuloos inni utuma deemee tajaajiluu biyya namni hin jirre ga'ee deebi'e , "Duuka bu'aa[bartuu] jedhamee waamamuun anaaf hin malu" 1Qor. 15:9 gaafa jedhu  garaan nu hin na'uu laata? Gooftaan keenya irra deddeebi'ee hojii gaarii hojjete namatti hin himinaa jechaa turuunsaa kan nuuf hin taane eenyuuf haa ta'u? Marq. 8:30 Iji keenya dhukkubsachuun isaa dukkana nutti fida. Ilaalchi iji keenyaa namarraa gatii fudhachuuf hojii gaarii hojjetus Waaqayyo harkaa gatii dhabuu nutti fida. Akkuma akkas jedhame , “Iji kee dhukkubsataa yoo ta'e garuu dhagni kee hundinuu dukkanaa'aa in ta'a" Mat. 6:23 Ibsaa dhagna irraa kan jedhame abbaa keenya isa dhoksaatti nu ilaalu ilaallee hojii gaarii goona taanaan , numti ,  ija Waaqayyoon ilaalaa jirra jechuu dha. Iji Waaqayyoo ammoo , “Iji Waaqayyoo gara warra qajeelotaa in ilaala, gurri isaas gara iyya isaanii in dhaggeeffata.”  Far. 34:15 Kadhannaa Qulqulluu Daawwit kanaan haa cufnu : - “Yaa Waaqayyo gooftaa ko na ilaali, anaaf deebisis; hirriba du'aa akkan hin rafnetti ija koo anaaf ibsi!”  Far. 13:3

Barumsa Hafuurawaaf: +  Dukkana  Lamaan  + Arjaan Gooftaan keenya yommuu gaara irratti lallabe namummaa dhagna namaan qabee barsiiseera. Yommuu dubbatettis fakkeenya dukkana lamaa fudhatee ti. Duukkana keessoo fi  dukkana ala. Akkas jechuu tiin :- “Iji kee dhukkubsataa yoo ta'e garuu dhagni kee hundinuu dukkanaa'aa in ta'a; egaa ibsaan sitti jiru dukkana erga ta'ee, dukkanichi hammam haa guddatu ree!" jedhee. Mat. 6:23 Akkuma humna sagalee isaatii kana irraa arginu , dukkanni inni tokko dukkana namni uumu yoo ta'u , dukkanni inni biraa ammoo dukkana uumamumaan alaan jiru dha. Haayyotiin kakuu moofaa , dukkanni , uumama utuu hin ta'in ,  jiraachuu dhabuu ifaa ti jedhu. Yookiin , gaaddidduun kan inni uumu dha. Mana ifni keessa hin jirre tokkotti yoo seenne dukkanatu jira. Dukkana qaaxiin , qawwisni , citaan , qorqorroon uume. Dukkanni sun garuu eenyummaa ofii isaatii akkanni hin qabne kan agarsiisu , yommuu ifni ifu dhibamuu isaa ti. Dukkanni addunyaa kanaa naanna'uu pilaanetotaan kan uumamu dha. Aduun in dhiite jechuun in dhaamte jechuu miti. Dukkanni Waaqayyo bira hin jiru yommuu jedhamu , wanti gaaddidduu uumu isa bira hin jiru jechuu dha.  Qulqulluun Yaa'iqoob ergaa isaa irratti akkas jedha : - “Kennaan gaariin hundinuu, kennaan guutuun hundinuus abbaa ifaa biraa ol waaqa gubbaadhaa in dhufa; abbaa ifaa bira gegeddaramuun, yookiis gaaddisi gara galuun iyyuu hin jiru.” Yaq. 1:17 Dukkanni , gaaddisni naanna'uu wanta tokkoon uumama erga ta'ee tii , dukkanni cubbuu kan inni uumame sagalee Waaqayyoo naannessuu seexanaatiin gaaddisaa'uu muka balasiin ta'a. Kanaanis , ibsaan ijaa dhagna Addaam irra jiru ilaalchi gaariin isaa waan jaameef , dukkanni ala jiru ammoo isa hammaatu ta'e. Addaam , nama ijakootu banama jedhee iji isaa jaame dha. “Iji kee dhukkubsataa yoo ta'e garuu dhagni kee hundinuu dukkanaa'aa in ta'a" akkuma jedhames , iji keenya Addaam , ofii du'ee cubbuu gara addunyaa tti galche. Kan Gooftaan waa'ee dukkanaa kanaan qabee  barsiise akka keessi keenya hin jaamneefi dha. Ibsaan dhagnaa ija dha. Ija keenya kana dhabnaan baay’ee rakkanna. Ija keenya dhabuu irratti ammoo dukkanni uumamaa dabalamnaan , maaltu nu nyaata gaa? Arjaan Gooftaa keenya waa'ee ijaan qabee dubbataa jira malee , waa'ee ija nu barsiisuuf miti. Ija alaa dhabuun ija dhabuu miti. Waaqayyo , warra ija malee dhalataniif ija kan ta'aan kan akka Iyyoobfaa biyya lafaa keessaa qabaa tii. “Ani warra jaamotaaf ija, warra naafotaafis miillan ture;”  Iyo. 29:15 Kanaafuu ija kan jedhame maali dharee? Kan jedhuuf , ija kan jedhame , <> jedha kitaabni tirgu'aameen keenya. Iji namaa arginaan , iji namaa irra buufannaan , na argi na argiif hojii gaarii hojjenna taanaan , gaarii hojjenne sana ija-jaamsa. Kanaaf , akkuma iji ibsaa dhagnaa ta'e , hojii gaarii Waaqayyo haa argu qofaatiif hojjenna taanaan , ibsaan jireenya hafuurawaa isa kana dha. Ija kan jedhame arjoommii dha. "Egaa akka warri of argisiiftuun namoota biratti galateeffamuudhaaf jedhanii, manneen sagadaa fi karaa keessatti godhan, ati yeroodhuma arjoomtu hundumaatti kana of duratti hin odeessifatin! Dhuguman isinitti hima, isaan kun gatii isaanii argataniiru. Ati garuu yeroo arjoomtu, waan harki kee mirgaa godhu harki kee bitaa iyyuu hin beekin! Arjummaan kee dhoksaatti haa ta'u malee; abbaan kee inni dhoksaatti argu immoo gatii kee siif in kenna" Mat. 6²  Kanaaf , ibsaan jireenya hafuurawaa keenyaa isa dhabeef arjoomuun ifu , akka hin dhaamneef , namatti mul'isuun nurraa hin eegamu. Ija kan jedhame kadhannaa dha. "Yeroodhuma kadhattanis akka warra of argisiisanii hin ta'inaa! Isaan namootatti mul'achuudhaaf manneen sagadaa keessaa fi walga'ii karaa gurguddaa irra dhaabatanii kadhachuu in jaallatu; ani dhuguman isinitti hima, isaan gatii isanii fudhataniiru.” Mat. 6:5