Naziif S.A.Law Matter ⚖️

"Abbummaan Dhaabbataa Sababa Liqiitiin Gara Baankiitti Yoo Darbe, Mirgi Hojjettootaa Maal Ta’a? Baankichi Dirqama Hojjettoota Kaffaluu Ni Qabaa?” ## Akka Murtii Dh ij MMWF Lakk galmee33314 (Jildii 6)*tti abbummaa Walitti Dabarsuun Mirga Hojjettootaa fi Itti Gaafatamummaa Baankiiilaalcgisee Akka murtii kanaan ibsametti, sababa ዕዳ (liqiin) hin kaffalamneef abbummaan dhaabbata tokkoo gara baankiitti yoo darbe, baankichi hojii dhaabbatichaa duraan ture sana itti fufsiisuuf hanga hin fudhannetti, mirgi fi dirqamni hojjettootaa gara baankichaatti hin darbu. Baankichi dhaabbata sana kan dhuunfatu akka qabeenya wabummaan qabamee (collateral) gurguree liqii isaa deeffachuuf malee, akka namummaa seeraa dhaabbatichaa dhuunfatee hojichaa fi bu’aa isaa itti fufsiisuuf yoo hin taane, dhaabbatichi akka waan hojii isaa itti fufeetti hin lakkaa’amu. Labsii hojjetaa fi hojjechiisaa keessatti, yeroo abbummaan dhaabbata tokkoo gara nama birootti darbu waliigalteen hojii hin fooyya’u yookiin hin citu jedhamee kan tumameef, inni abbummaa fudhate sun hojicha akkuma jirutti itti fufsiisuuf akka fudhateetti waan tilmaamamuufi. Hata’u malee, baankichi dhaabbaticha kan fudhate hojii isaa itti fufsiisuuf utuu hin taane, qabeenyicha gurguree maallaqa isaa deeffachuuf yoo ta'e, waliigalteen hojii hojjettootaa ni cita malee gara baankichaatti hin darbu.

Dhimma himannaa yakkaa bakka himatamaan hin jirreetti (In absentia) dhiyaatu ilaalchisee Dh.ij MMWF lakk. 231732 tahe irratti, dhimma yakkamamaa bakka inni hin jirreetti falmiin irratti gaggeeffamuu danda'u ilaalchisee hiika seeraa dirqisisaa ta'e kenneera. Hiikni kunis, dhimmi yakkamaa tokkoo bakka inni hin jirreetti ilaalamuu kan danda'u, yakkichi adabbii hidhaa waggaa 12 gadi hin taaneen kan nama adabsiisu yoo ta'e qofa ta'uu isaa addeessa. Akka murtii dhaddacha kanaan kenneetti, qabxiin waggaa 12 jedhu kun kan dhiyaachuu qabu adabbii dhufee jiruun (maximum) osoo hin taane, adabbii ka'umsaa (minimum) yakkichaa irratti hundaa'uun ta'uu akka qabu sagalee caalmaatiin murteeffameera.✍️🙋‍♂️

Dhimma jaarsaa fi jaartiin walqbateee Manni murtii Shari’aa erga murtee hiikaa kenneen booda, dhimma qoodinsa qabeenyaa ilaalchisee gara mana murtii idileetti (regular court) deemanii himannaa dhiyeessuun akka hin danda’amne seerri ni addeessa. Akka murtee Dh ij.MMWF (Cassation) lakk. galmee 175719 (Onkoloolessa 21, 2013 A.L.H) irratti kennameetti, dhimma qoodinsa qabeenyaa wal-fakkaataa ilaaluuf aangoon kan jiru mana murtii Shari’aa isa murtee nikaa hiike yookiin gaa’ila diige qofaadha. Kanaafuu, namni murtii hiikaa mana murtii Shari'aadhaan fudhate, dhimma qabeenyaa irratti himannaa haaraa mana murtii idileetti dhiyeessuuf mirga seeraa hin qabu✍️🙏🏾

Akkam jirtu! Mee arra waliigalteen araaraa namoota giddutti taasifame hundi akka murtitti fudhatama moo miti? Kan jedhu irratti. barreeffama gabaabaa fi bifa namatti toluun qabadhee waanin dhufeef isinis nuwaliin turaan affeerraa kooti Waliigalteewwan araaraa namoota gidduutti godhaman hundi akkuma murtiitti fudhatamanii kallattiin gara raawwiitti kan hin deemne ta'uu isaa hubachuun barbaachisaadha. Akka murtii Dhaddacha ijibbaataa MMWF lakk. galmee 196228 tahe irratti ibsametti, waliigalteen namni sadaffaan (araarsaan) osoo hin seenin mallatteeffame akka murtii mana murtii tajaajiluu hin danda’u; kanaafuu, waliigalticha qofa qabatanii kallattiin raawwii gaafachuun hin danda'amu. Waliigalteen araaraa tokko akka murtii mana murtii tajaajilee kallattiin raawwiidhaaf akka dhiyaatuuf, seera adeemsa falmii hariiroo hawaasaa keewwata 277 bu’uureffachuun mana murtiitti dhiyaatee mirkanaa'uu yookiin (validate) ta’uu qaba. Yoo waliigalteen sun osoo mana murtiitti hin mirkanaayin hafe fi gama kaaniin cabse, namni mirgi isaa tuqame kallattiin raawwii gaafachuu osoo hin taane, "waliigaltee kanaan dirqamni isaa haa raawwatamu" jedhee himannaa haaraa banachuu qaba. Seerri akkasitti hiikamuun isaa namoonni waliigaltee isaanii mana murtiitti akka mirkaneeffatanii fi mirga isaanii amansiisaa ta'een akka kabajachiifatan jajjabeessuufi. Odeeffannoo seeraa dabalataa argachuuf fuula kana Follow, Like & Share gochuun maatii keenya ta’aa!. [https://t.me/mdnzfadmf]

Jal-murtii vs Murtii (ብይን እና ፍርድ) ⚖️🏛️ በሕግ ሂደት ውስጥ "ብይን" የሚሰጠው በክርክሩ መሀል ለሚነሱ መከራከሪያ ነጥቦች (Interlocutory matters) ምላሽ ለመስጠት ነው፡፡ የብይን ዋነኛ ተግባር ሂደቱን መምራት እንጂ መዝገቡን መዝጋት አይደለም፡፡ ለምሳሌ ፍርድ ቤቱ "ክሱን ለማየት ሥልጣን አለኝ" ብሎ ሲወስን ያ ውሳኔ ብይን ይባላል፡፡ ብይን ሂደቱ እንዲቀጥል የሚያደርግ መካከለኛ ውሳኔ ነው፡፡ ⚖️📝 በሌላ በኩል "ፍርድ" (Judgement) የምንለው ፍርድ ቤቱ የቀረቡትን ማስረጃዎች መዝኖና የግራ ቀኙን ክርክር ሰምቶ የሚሰጠው የመጨረሻ ድምዳሜ ነው፡፡ ፍርድ በጉዳዩ ላይ የተደረሰበትን የሕግና የሐቅ ትንታኔ (Analysis of facts and law) በዝርዝር የያዘ ሰነድ ሲሆን፣ ይህም የክርክሩ ማጠቃለያ ነው፡፡ "Jal murtiin" adeemsa falmii keessatti dhimmoota gidduu-galeessaa (interlocutory matters) furuuf kan kennamuudha. Kaayyoon isaa inni guddaan adeemsa falmicha qajeelchuu malee galmee cufuu miti. Fakkeenyaaf, gaaffii "Manni murtii kun aangoo qabaa?" ykn "Himatni kun darbiinsa yeroon kuffisamaa?" jedhuuf deebiin kennamu jal-murtii jedhama. Kun tarkaanfii falmichi gara murtii dhumaatti akka darbu karaa saaqqa malee dhimma sana irratti eenyu akka mo'ate hin ibsu. ⚖️🔍 Murtiin (Judgement) immoo xumura dhumaa mana murtii kan ragaalee dhiyaatan madaaluu fi falmii qaama lamaanii erga dhaggeeffatee booda kennamuudha. Murtiin sanada mana murtii dhimma sana irratti dhugaa jiru (facts) fi seera jiru walitti fiduun ibsa bal’aa itti kennudha. Murtii keessatti eenyu akka mo'ate fi eenyu akka mo'atame ifatti ni kaa'ama. Murtiin dhimma ijoo falmichaa kan goolabu yoo ta'u, murtii xumuraa raawwatiinsa qabuuf (Decree) akka bu'uuraatti tajaajila. 📜⚖️ Xumura irratti, jal-murtiinii fi murtiin lamaan isaaniiyyuu ija haqaa ti. Jal-murtiin adeemsa (process) yoo sirreessu, murtiin immoo bu’aa (outcome) dhimma sanaa xumura. Abbaan murtii ogummaa isaa fayyadamee loogii tokko malee dhimmoota kana lamaan adda baasee hojiirra oolchuun kabaja mana murtii fi amanamummaa seeraa mirkaneessa. Hubannoo seeraa akkasii yeroo yeroon argachuuf, akkasumas obboloonni keessan akka irraa baratan gochuuf fuula (page) kana #Follow, #Like, fi #Share gochuu hin dagatinaa! https://t.me/mdnzfadmf

Manni Murtii waan ati hin gaafatin siif murteessuu ni danda'aa?" 🤔⚖️ Murtii Dh.ij MMWF Galmee 86551 mee haa ilaalluFalmiin kun kan eegale dhimma qoodinsa qabeenyaa irratti yoo ta'u, deebii kennitoonni manni jireenyaa dhaalaan argatan tokko qarshii 50,000tti tilmaamamee gahee isaanii qarshii 25,000 akka kaffalamuuf ykn manni sun qoodamee akka isaaniif kennamu gaafatanii turan. Mana Murtii jalaatti mormiin waan dhiyaateef tilmaamni manichaa ogeessaan akka qoratamu ajajamee, tilmaamni sun gara qarshii 93,750tti ol ka’uun isaa mirkanaa’e. Bu’uura kanaan, Manni Murtii jalaa tilmaama haaraa kanaan deebii kennitootaaf gahee qarshii ol ka'aa ta'e akka kaffalamuuf murteesse. Haa ta'u malee, dhaddachi ij.MMWF dhimma kana yoo qoratu, Manni Murtii jalaa dogoggora bu'uura seeraa akka raawwate bira gaheera. Akka seerri deemsa falmii Hariiroo hawaasaa (Kwt. 182(1)) ajajutti, Manni Murtii dhimma tokko irratti murtee kennuu kan danda'u hanga gaaffii seerummaa iyyaataan gaafate qofaatti ta'uu qaba. Deebii kennitoonni jalqaba gaaffii isaanii keessatti gahee keenya qarshii 25,000 nuuf haa kaffalamu jedhanii waan gaafataniif, tilmaamni manichaa qorannoodhaan ol deebi’us, Manni Murtii gaaffii duraan dhiyaate sana ol darbee murteessuun isaa (Ultra Petita) seeraan ala jedhameera. Dhuma irratti, Manni Murtii ijibbaataa qajeelfama bu'uuraa dhimma kana irratti kaa'eera: manni murtii gaaffii iyyataan dhiyeesse olitti murteessuuf aangoo hin qabu. Silaa deebii kennitoonni tilmaamni manichaa dabaluu isaa hordofanii gaaffii isaanii fooyyeffatanii dhiyeessuun irra ture. Kun waan hin raawwataminiif,Dh.ij MMWF murtee jalaa fooyyessuudhaan, deebii kennitoonni tilmaama jalqaba gaafataniin qarshii 25,000 qofni akka kaffalamuuf murteesseera. Hubannoo Seeraa Waliin haa Babal’isnu! Hubannoo seeraa akkasii yeroo yeroon argachuuf, akkasumas obboloonni keessan akka irraa baratan gochuuf fuula (page) kana #Follow, #Like, fi #Share gochuu hin dagatinaa! https://t.me/mdnzfadmf FAYYAA DAHAA!

​⚖️ Ragaa Haala Naannoo fi Hiika Seeraa Galmee lakk. 245494 ​Murtii galmee lakk. 245494 (Onkololeessa 06, 2016 A.L.I) keessatti, Dhaddachi ij.MMWF ragaa haala naannoo (Circumstantial Evidence) ilaalchisee murtii dirqisisaa kanaan dura galmeewwan akka lakk. 75980 fi 109441 irratti kenname cimseera. Akkaataa kanaan, himatamaan tokko ragaa ijaan arge (Eye witness) dhabamee ragaa haala naannoo qofaan yakka ajjeechaa hamaa Seera Adabaa keeyyata 539 (1) (a) jalatti ibsameen balleessaa jedhamuu kan danda'u, ragaaleen dhiyaatan shakkii tokko malee iyyatichi yakka sana raawwachuu isaa yoo mirkaneessan qofaadha. Kunis mirga himatamaan "hanga yakkamaa ta'uun isaa mirkanaa'utti akka qulqulluutti tilmamamuu" (Presumption of Innocence) jedhu kabachiisuuf murteessoodha 🛡️. ​Ragaan haala naannoo fudhatama argachuuf ulaagaalee guguddoo afur guutuu akka qabu murtiichi ni addeessa. Jalqaba, ragaan dhiyaate yaada "himatamaan qulqulluu ta'uun isaa ni danda'ama" jedhu guutummaatti kan kuffisu fi murtii "balleessaa dha" jedhu qofa dhalachuu kan qabudha (Exclusion of Innocence). Itti aansuun, gochaan yakka sanaa raawwatamuu isaa dura, yeroo gochichaa fi gochicha booda ragaaleen jiran walitti hidhamiinsa walirraa hin cinne (Chain of events) kan qabanii fi gidduu isaaniitti ragaan hir'ate (Gap) jiraachuu hin qabu ⛓️. ​Dabalataan, yaada "yakka kana himatamaa malee namni biraa raawwachuu hin danda'u" jedhu haala amansiisaa ta'een mirkaneessuun, carraawwan biroo hunda kuffisuu qaba. Dimshaashumatti, ragaaleen haala naannoo dhiyaatan hundi yommuu walitti qabaman, murtii "shakkii amansiisaa ta'e irraa bilisa" (Beyond Reasonable Doubt) ta'e kennisiisuu qabu ⚖️. Murtiin galmee lakk. 245494 irratti kenname iyyataan bilisa akka ta'u kan taasises, ragaaleen manneen murtii jalaa itti fayyadaman ulaagaalee qulqullina ragaa armaan olii waan hin guunneefi

​⚖️ Qabeenya Dhaalaa fi Dirqama Deebisuu (Collation): Hubannoo Seeraa ​Dhimmi dhaaltummaa qabeenyaa, keessattuu yeroo dhaalchisaan lubbuun jiru kennaan qabeenyi fudhatame du’a isaa booda akkamitti akka ilaalamu irratti dubbiin gadi fageenya qaba. Akka seera dhaalaa Kwt 1065 - 1067 fi murtiiwwan Dhaddacha Ijibbaataa (Lkk. 113247, 160761, 162475) agarsiisanitti, yaadamni 'Collation' jedhamu kun haqummaa dhaaltota gidduu jiru eeguuf kan diriirfamedha. 📜✨ ​Yaadamni kun gama tokkoon mirga dhaaltota kennaa hin fudhatinii kan eegu yoo ta’u, gama biraan immoo dhaalaan kennaa fudhate sun qooda isaaf malu akka hin dhabne godha. Bu'uura kanaan, dhaalaan tokko kennaan qabeenya fudhate sun qooda dhaalaa isatti dhufuun wal bira qabamee ilaalama. 📉 Hangi kennaan fudhatame qooda isa dhaqqabuu ol yoo ta'e, qabeenyuma sana qabatee dhaala hafe keessaa baha. Yoo hangi fudhate qooda isaa gadi ta'e immoo, garaagarummaa jiru dhaaltota kaan waliin qooddata malee mirga isaa hin dhabu. 🤝 ​Murtii haaraa dhaddacha ijibbaataa G/M/Lkk. 249367 (28/05/2017) irratti kennameen, dhimmi kun caalaatti ifa ta’ee jira. Dhaalaan tokko gama tokkoon qabeenya dursee kennaan fudhate qabatee, gama biraan immoo qabeenya hafe irratti qooda dabalataa gaafachuun seeraan ala. Karaa lamaan fayyadamuun hin danda'amu! 🚫 Inni kennaa fudhate sun yoo dhaala hafe keessatti hirmaachuu barbaade, qabeenya fudhate dhaalatti makuu qaba; yoo sana hin goone immoo qabeenyuma harkaa qabu qabatee dhaala hafe irraa fagaachuu qaba. Walumaagalatti, haqummaan dhaalaa kan mirkanaa’u qabeenyi hundi bifa wal-madaaluun yoo ilaalame qofadha. ⚖️✅ Hubannoo Seeraa Waliin haa Babal’isnu! Hubannoo seeraa akkasii yeroo yeroon argachuuf, akkasumas obboloonni keessan akka irraa baratan gochuuf fuula (page) kana #Follow, #Like, fi #Share gochuu hin dagatinaa! https://t.me/mdnzfadmf FAYYAA DAHAA!

⚖️ Murtee Seeraa: Bakka Bu'ummaan Himata Diiggaa Gaa'ilaa Dhiyeessuu Dhimma gaa'ilaa ilaalchisee falmii kanaan dura jiraachaa ture irratti Manni Murtii Waliigalaa Federaalaa (Dhaddacha ijibbaataa) lakk 150408 murtii hundeeffama seeraa qabu dabarseera. Akka murtee kanaatti, namni tokko sababa biyya alaa jiraatuuf ykn sababa dhumataa birootiin qaamaan dhiyaachuu yoo hin dandeenye, bakka bu'ummaa seera qabeessa ta'e kennuun himata diiggaa gaa'ilaa dhiyeessuu ni danda'a. 🌍 Keessattuu, sanadni bakka bu'ummaa biyya alaatii dhufe tokko Embaasii Itiyoophiyaa fi Ministeera Dhimma Alaa biratti mirkanaa'ee yoo dhiyaate, manni murtii "dhimmi gaa'ilaa dhuunfaa waan ta'eef bakka bu'aan hin dhiyaatu" jechuun kuffisuun dogoggora bu'uura seeraa ta'uun isaa mirkanaa'eera. ✅ Kunis mirga namni tokko dhimma isaa bakka bu'aadhaan dhiyeeffachuuf qabu kan kabachiisuu fi hojmaata manneen murtii jalee kanaan dura tures kan sirreessu dha. 👨‍⚖️ Akka kanaan, bakka bu'aan seeraan mirkanaa'e kamiyyuu abbaa dhimmaa bakka bu'ee falmuuf mirga guutuu qaba jedhameera. ⚖️✨ Hubannoo Seeraa Waliin haa Babal’isnu! Hubannoo seeraa akkasii yeroo yeroon argachuuf, akkasumas obboloonni keessan akka irraa baratan gochuuf fuula (page) kana #Follow, #Like, fi #Share gochuu hin dagatinaa! https://t.me/mdnzfadmf FAYYAA DAHAA!

**Dhiifama vs Baraarsa: Seera yakkaa keessatti dhiifama gochuun ykn baraarsi taasifamuun adeemsota adabbii ittiin hambisan ykn salphisan keessaa isaan ijoodha. Haa ta’u malee, hiikni isaan qabanii fi bu’aan isaan hordofsiisan garaagarummaa guddaa qaba. Barreeffamni kun maalummaa Dhiifamaa fi Baraarsaa, akkasumas garaagarummaa isaan seera biratti qaban bal’inaan kan ibsudha. Dhiifamni (Pardon) kan kennamu nama yakka raawwachuun isaa mana murtiitti mirkanaa’ee murtii adabbii argateefi. Kaayyoon isaa inni guddaan adabbii irratti murtaa’e guutummaatti hambisuu, hir’isuu ykn gara adabbii salphaatti jijjiiruudha. Dhiifamni adabbii ijoo fi adabbii dabalataa irrattis ni hojjetama. Haa ta’u malee, dhiifamni daangaa ni qaba. Akkaataa Heera Mootummaa I.F.D.R. keeyyata 28 irratti tumameen, namoota "yakka namummaa irratti raawwataman" irratti hirmaatan kamiyyuu qaamni mootummaa dhiifama gochuufii hin danda’u. Dhiifamni ulaagaa malee (absolute) ykn ulaagaa dabalataa (conditional) irratti hundaa’uun kennamuu danda’a. Yoo dhiifamni sun ulaagaa irratti hundaa’e, namichi ulaagaa sana yoo cabse dhiifamni isaa haqamee adabbiin isaa itti fufa. Yaadachiisni guddaan, dhiifamni adabbii malee murtii yakkamtummaa (conviction) waan hin haqneef, galmee yakkaa (criminal record) nama sanaa irratti ni barreeffama. Gama biraatiin, Baraarsi (Amnesty) dhimma yakkaa adda ta’an ykn garee namootaa dhimma murtaa’eef jedhamee kan kennamudha. Bu’aan baraarsaa dhiifama caalaa bal’aadha. Namni baraarsa argate yoo hin qabamin ta’e himanni irratti hin banamu, yoo himatamee jiraates himanni isaa ni haqama, yoo mana sirreessaa jiraates adabbiin isaa ni dhaabbata. Addummaan isaa inni guddaan, baraarsi yoo kenname namichi akka waan yakka hin raawwanneetti waan lakkaa’amuuf, galmee yakkaa (criminal record) isaa irraas guutummaatti ni haqama; jechuun akka waan seenaa yakkaa hin qabneetti fudhatama. Akkuma dhiifamaa, yakka namummaa irratti raawwatamaniif baraarsa gochuun seeraan dhowwadha. Dhuma irratti, dhimmoonni lachuu (Dhiifamnis ta’e Baraarsi) yakka dhimma mootummaa waliin jiru hordofsiisu malee, miidhaa nama dhuunfaa (civil liability) irra gahe hin hambisan. Namni dhiifamni ykn baraarsi godhameef tokko miidhaa namatti geessiseef beenyaa kaffaluu irraa bilisa hin ta’u. Kaffaltiin mootummaaf kaffalamu garuu, dhimmi addaa yoo hin ibsamne malee akka hafametti lakkama. Aangoo dhiifamaa ilaalchisee Heera Mootummaa keeyyata 71(7) irratti hundaa’uun, Pirezidaantii biyyattiitiif kan kenname yoo ta’u, dhimma baraarsaa ilaalchisee garuu Heerichi ifatti waan dubbate hin qabu. Walumaagalatti, dhiifamni adabbii salphisuu irratti kan xiyyeeffatu yoo ta’u, baraarsi garuu guutummaatti seenaa yakkaa haqee nama sana hawaasatti deebisuu irratti kan hundaa’udha. Hubannoo Seeraa Waliin haa Babal’isnu! Hubannoo seeraa akkasii yeroo yeroon argachuuf, akkasumas obboloonni keessan akka irraa baratan gochuuf fuula (page) kana #Follow, #Like, fi #Share gochuu hin dagatinaa! https://t.me/mdnzfadmf FAYYAA DAHAA!

Manni murtii aangoo jalqabaa qabu kamiyyuu, falmii dhiyaateef irratti murtii kan kennu gaaffii abbootii dhimmaa irratti hundaa’uun qofa ta’uu qaba. Akkaataa Seera Adeemsa Falmii Hariiroo hawaasaaa kwt. 182(2) fi hiika seeraa Mana Murtii Walii-galaa Federaalaa galmee lakk. 33945 irratti kennameen, manni murtii dhimma hin gaafatamin irratti murtii kennuun seeraan ala. Kanaafuu, mirgi ykn dirqamni murtii keessatti hammatamu kamiyyuu daangaa gaaffii dhiyaateetiin kan murteeffamudha. ⚖️✨

Murtii Haaraa Mana Maree Federeeshinii: erga Gaa'elli Diigamee Waliin Jiraachuu ⚖️** Falmiin kun kan hundaaye iyyata Obbo Zamadeejamaaneh fi Aaddee Almaaz Asaffaa gidduutti uumameeni. Namoonni kun bara 1957 wal-fuudhanii, bara 2001 mana murtii tti gaa’ela isaanii seeraan diiganis 📜, bara 2004 irratti walitti deebi’anii "akka abbaa warraa fi haadha warraatti" waliin jiraachuu itti fufan 🏠. Aaddee Almaaz jireenyi kun akka gaa’ela haaraatti laka’amee qabeenyi nu gidduutti haa qoodamu jechuun gaaffii dhiyeessite. Dhaddachi ij.MMWF (Mana Murtii Waliigala Federaalaa) lakkofsa galmee 23021 irratti hundaa'uun, "erga wal-hiikanii booda waliin jiraachuun gaa'ela akka itti fufetti laka'isiisa" jechuun mirga qabeenyaa Aaddee Almaazitiif murteessee ture. Obbo Zamadeen immoo murtiin kun mirga qabeenyaa Heera Mootummaa fi aangoo seera baastuu tuqa jechuun iyyata isaanii Mana Maree Federeeshiniitti dhiyeeffatan ⚖️. Xiinxala Seeraa fi Murtii Mana Maree Federeeshinii 🧐 Manni Maree Federeeshinii lakkofsa galmee 804/2016 jalatti dhimma kana yoo xiinxalu, ulaagaalee Seera Maatii Itoophiyaa gadi fageenyaan lafa kaayeera 📑. Akka xiinxala kanatti, gaa'elli kan hundaa’uu danda'u karaa sadii (Siivilii, Amantii fi Aadaa) qofaan yoo ta'u, ulaagaalee kanaan ala waliin jiraachuu qofaan gaa'elli hundaa’eera jechuun akka hin danda'amne mirkaneesseera 🚫.Manni Marichaa akka ibsetti, manni murtii "waliin jiraachuun akka gaa'elaatti laka'ama" jedhee hiika kennuun isaa, seera haaraa uumuu waan ta'eef kuni aangoo seera baastuu (Paarlamaa) tuqee jira. Kanaafuu, qajeelfamni "Constructive Marriage" (gaa'ela haalaan hundaa'u) jedhamu gaa'ela duraan seeraan diigamee deebi'ee dhufe irratti raawwatiinsa akka hin qabne murtii kenneera 👨‍⚖️. Waxabajjii 25 bara 2016 irratti Manni Maree Federeeshinii sagalee guutuun murtii Dhaddacha ijibbaataa kanaan dura kenname diigeera 🔨. Murtiin kun gaa'elli bara 2001 diigame sun akkuma diigametti akka hafuu fi araarri isaan godhanii waliin jiraachuun isaanii akka gaa'ela haaraatti beekamtii seeraa akka hin qabne mirkaneesse 🙅‍♂️. Qabeenyi qoodamus yoo jiraate, murtii hiikaa bara 2001 kenname irratti qofa hundaa'ee akka raawwatamu ajajeera 💰. Murtiin kun sirna seeraa Itoophiyaa keessatti qajeelfama guddaa kan uume yoo ta'u, erga gaa'elli seeraan diigamee booda sirna gaa'elaa haaraa utuu hin raawwatin waliin jiraachuu qofaan mirgi qabeenyaa dabalataa akka hin uumamne ifatti kaayeera ✅. Hubannoo Seeraa Waliin haa Babal’isnu! Hubannoo seeraa akkasii yeroo yeroon argachuuf, akkasumas obboloonni keessan akka irraa baratan gochuuf fuula (page) kana #Follow, #Like, fi #Share gochuu hin dagatinaa! https://t.me/mdnzfadmf FAYYAA DAHAA!

Baga gammaddan! Mirgi qonnaan bulaa lafa isaa irratti qabu sababa 'darbiinsa yeroo' jedhuun duraa baduu hin danda’u Gaaffii kanaaf Mana Maree Federeeshinii Lakka Galmee 14/17 ta'een, guyyaa maskaram 27, 2018 murtii seena qabeessa ta'e kenneera. Murtii kanaan, falmiin abbummaa lafaa irratti ka’u kamiyyuu akkaataa adeemsa seeraa darbiinsa yeroo jedhamuun daangeffamuu akka hin dandeenye ifatti kaa’eera. Falmiin kun kan ka’e iyyattuun lafa maqaa isaaniitiin seeraan galmaa’e mormitootni seeraan ala qabatanii jiru jechuun yoo iyyatan, mormitootni immoo "laficha waggaa 10 oliif waan itti fayyadamaa turaniif, mirgi iyyattuu darbiinsa yerootiin itti darbeera" jechuun mormuun isaaniiti. Manni Murtii Ol’aanaafi Manni Murtii Dh .ij Federaalaa jalqaba mormii kana fudhatanii himata kuffisanii kan turan ta’us, Manni Maree Federeeshinii garuu murtii kana dogoggora jechuun jidduu lixee sirreesseera. Manni maree kun hiika kenneen, lafti qabeenya mootummaafi ummataa waan ta’eef, akka qabeenya dhuunfaa birootti waggaa dheeraaf harka namaa turuu isaatiin qofatti abbummaan isaa jijjiiramuu hin danda'u jedheera. Akka seeraatti lafti karaa sadii qofaan—jechuun mootummaa irraa, dhaalayaan ykn kennaan—kan argamu yoo ta’u, karaa afraffaa darbiinsa yerootiin (yeroo dheeraaf harka kootti turuun qofaan) lafa argachuun seeraan hin danda'amu. Heera Mootummaa Itiyoophiyaa keewwata 40(4) jalatti qonnaan bulaan lafa isaa irraa buqqifamuu dhabuuf mirga guutuu waan qabuuf, murtiiwwan darbiinsa yeroo sababa godhatanii qonnaan bulaa lafa isaa irraa buqqisan kamiyyuu Heera Mootummaa kan faallessan ta’uun mirkanaa’eera. Guduunfaan murtii kanaas, namni tokko lafa seeraan qabaachun isaa yoo mirkanaa’e, namni biraa "yeroo dheeraaf (waggaa 10 oliif) qabadheera" jechuun mormii dhiyeessuun mirga abbaa lafaa jalaa sarbuu akka hin dandeenyeefi lafti seeraan ala qabame yeroo kamiyyuu deebi’uu akka qabu dha. ✍️ Nezif Adem LLB Office, Telegram. https://t.me/mdnzfadmf FAYYAA DAHAA!

​⚖️ Murtii Haaraaa:Nagaheen Baankii Qofti Maallaqa Kee Deebisiisuuf Gahaa dha moo miti! ​Murtii Dhaddacha Ijibbaataa Galmee Lakk. 221476 ​Akka murtii Dhaddacha Ijibbaataa MMWF Galmee Lakk. 221476 irratti kennameetti, yaanni ijoon murtii kanaa: "Nagaheen baankii maallaqni itti darbe, sun maallaqicha 'ol kaayuuf' ta'uu isaa mirkaneessuuf gahaadha moo miti?" kan jedhu yoo tahu ​Akka Seera Hariiroo Hawaasaa kw. 2472/1 fi 2782/1 irratti ibsametti, maallaqni qarshii 500 ol ta’e yeroo liqiidhaan ykn ol kaayuuf namaaf kennamu, ragaa barreeffamaa kaayyoo sana ibsu qabaachuun dirqama. Iyyattuun nagahee baankii qofa dhiyeeffatus, manni murtii garuu nagaheen sun maallaqni darbuu isaa malee, "maaliif akka darbe" (liqii moo ol kaayuuf?) waan hin mirkaneessineef ragaa guutuu miti jedhee kuffiseera. 📜⚖️ ​Manni Murtii Ijibbaataa dhimma kana yeroo xiinxalu, murtiiwwan kanaan dura dirqisiisoo ta'anii darban (fakkeenyaaf galmee lakk. 150290 fi 31737) waabeffachuun, nagaheen baankii kaayyoo dhimma sanaa ibsuu akka hin dandeenye mirkaneesseera. ​Akka seeraatti, nagaheen baankii maallaqni darbuu isaa (transaction) qofa mirkaneessa malee, walitti-dhufeenya seeraa (legal relationship) namoota gidduu jiru hin ibsu. Iyyattuun walii-galtee barreeffamaa dabalataa dhimma "ol kaayuuf" ta'uu isaa mirkaneessu waan hin dhiyeessiniif, mirgi ishee seeraan deggarsa dhabee kuffifameera. 💳🏛️ ​Seera keenya keessatti ragaan barreeffamaa kaayyoo gocha sanaa ibsu nagahee baankii caalaa ulfaatina guddaa qaba. Maallaqa kee karaa baankii yeroo ergitus ta'e liqqeessitu, 'Reason for Transfer' kan jedhu irratti kaayyoo ergaa keetii gabaabaabsitee barreessuun ykn walii-galtee dhuunfaa barreeffamaa qabaachuun mirga kee kabachiisuuf murteessadha. Nagahee baankii qofatti amanamuun kasaaraa hin deebineef nama saaxiluu waan danda'uuf, of eeggachuun dirqama! 🛡️🤝 Hubannoo Seeraa Waliin haa Babal’isnu! Hubannoo seeraa akkasii yeroo yeroon argachuuf, akkasumas obboloonni keessan akka irraa baratan gochuuf fuula (page) kana #Follow, #Like, fi #Share gochuu hin dagatinaa! https://t.me/mdnzfadmf FAYYAA DAHAA!

Lafa baadiyyaa bitanii erga irratti misoomsaanii booda, waliigalteen sun seeraan ala yoo ta’e biqiltoonni fi manni irratti ijaarrame sun maali ta’u? Beenyaatu kaffalamaaf moo harka duwwaan gadi dhiisee baha?** Murtiin Mana Dg.ij Mana Murtii Federaalaa Waligalaa (Lakk. Galmee 205075, xarri gaafa guyyaa 24 Bara 2015) falmii gurgurtaa lafa baadiyyaa naannoo Oromiyaa keessatti raawwatame irratti hundaa’uun dhimma kana ifa taasiseera. Iyyaataan lafa deebistoota irraa bitanii irratti mana ijaarratanii fi biqiltoota adda addaa misoomsan iyyuu, gurgurtaan lafa baadiyyaa Heera Mootummaa fi Labsii Bulchiinsa Lafa Baadiyyaa (Labsii lakk. 130/1999) waan faallessuuf, waliigalteen sun jalqaba irrattuu "diigamaadha" (void) ta’uun isaa mirkanaa'eera. Kunis namni lafa baadiyyaa bitu kamiyyuu seera duratti abbummaa lafaa argachuu akka hin dandeenye kan agarsiisu dha. Waliigalteen kun erga diigamee booda, manni ijaarame fi biqiltoonni lafa sana irra jiran maali ta’u kan jedhu irratti manni murtii addaan baasee qajeeltoo kaa'eera. Manni lafa baadiyyaa (kan qonnaaf oolu) irratti ijaarame, ijaarsa seeraan alaa waan ta'eef abbaan ijaarrate sun diigee akka fudhatu malee, deebistoonni (warri lafa gurguran) gatii mana sanaa akka kaffalan hin dirqisiifaman. Kunis ijaarsi sun tajaajila lafa baadiyyaa (qonnaa) waan jijjiiruufi namni ijaarrates dogoggora seeraa waan qabuufi. Haa ta'u malee, dhimmichi biqiltoota akka Bunaa, Jimaa (khat) fi kkf yoo ta'e haalli isaa ni jijjiirama; sababni isaas biqiltoonni kun bu’aa dinagdee biyyaa waan ta’aniif, ciramanii akka badan gochuun dinagdee biyyaa miidha jedhamee amantama. Kanaafuu, Seera Hariiroo hawaasaa (Civil Code) keeyyata 1817 fi 1818 irratti hundaa'uun, gurguraan lafichaa gatii biqiltoota sanaa (book value) namicha bitee misooseef kaffalee, misoomni sun akka itti fufu taasisuu akka qabu murtaa’eera. Gabaabumatti, murtiin kun "Waliigalteen lafaa seeraan ala ta'ee yoo diigame iyyuu, manni diigamee fudhatama; misoomni biqiltootaa garuu dinagdee biyyaaf jedhamee akka hin dhumneof beenyaan madaalawaan kaffalamuu qaba" jedha. Hordooftoota kiyya Galatoomaa! GUYYAA GAARII QABAADHAA! 📢 Hubannoo Seeraa Waliin haa Babal’isnu! Hubannoo seeraa akkasii yeroo yeroon argachuuf, akkasumas obboloonni keessan akka irraa baratan gochuuf fuula (page) kana #Follow, #Like, fi #Share gochuu hin dagatinaa! https://t.me/mdnzfadmf FAYYAA DAHAA! OOLAMAA GAARII🤝🙏🏾

⚖️ Utuu Gaa’ila Hin Hidhatin Waliin Jiraachuun Mirga Qabeenyaa akkamii Fida? 🏠 Beektu laata? Namoonni gaa'ila seeraa utuu hin raawwatin akka abbaa manaa fi haadha manaatti waliin jiraatan, qabeenya waliin horatan irratti mirgi isaan qaban murtii Mana Maree Federaalshiniitiin (Lakk. Galmee 117/16) haala haaraa kanaan hiikameera! 📝 Dhimmi kun kan ka'e, namoota waggaa 10 oliif waliin jiraatanii qabeenya horatan gidduutti wal-falmiin qabeenyaa uumamuu isaatini. Manni Murtii Federaalaa duraan "waliigalteen isaan qabeenya dhuunfaa ta'uu irratti mallatteessan mana murtiitti waan hin mirkanoofneef (not authenticated), qabeenyi sun kan waliiti" jedhee murteessee ture. 🚫💰 Haa ta'u malee, Manni Maree Federaalshinii murtii sana diiguudhaan hiika seeraa ol'aanaa kenneera. ✅ Akka hiika kanaan, namoonni utuu gaa'ila hin hidhatin akka abbaa manaa fi haadha manaatti waliin jiraatan (unmarried couples), qabeenya dhuunfaa ykn kan waliigalaa ilaalchisee waliigaltee yoo mallatteessan, waliigalteen sun mana murtiitti mirkanaa'uun (authentication) dirqama miti jedheera. FAYYAA DAHAA! GAlATOOMAA Odeeffannoo akkanaa argachuuf👇🏾👇🏾👇🏾👇🏾👇🏾👍🏽 https://t.me/mdnzfadmf

Qarshii dogongoraan herrega nama biraatti galchitan deebisiisuu ni dandeessuu? 🤔 Seera Hariiroo hawaasaa keenya keessatti dhimmi kun hiika xiyyeeffannoo barbaadu qaba. Akka murtii kanaan dura Dh.ij Mana Murtii Waliigalaa Federaalaa Lakk. Galmee 175660 irraa kennameetti, namni tokko osoo kaffaluun irratti hin jirre, of-eeggannoo dhabee ykn beekaa qarshii herrega nama biraatti yoo galche deebisiifachuun baay'ee rakkisaa ta’uu danda'a. ⚖️ Fakkeenyaaf, dhimma murtii kanaan mul'ate irratti, namni tokko qarshii 42,800.00 ta'e dogongoraan herrega nama biraatti galcheera jedhee himatus, manni murtii garuu qarshichi akka hin deebine murteesseera. 🚫💰 Murtii kanaaf Sababni guddaan, SHH Keeyyata 2165 irratti hundaa'uun, namni tokko kaffaltii sana kaffaluuf dirqama utuu hin qabaatin, lakkoofsa herrega baankii fi maqaa nama sanaa sirriitti guutee kaffaluun isaa akka "kaffaltii fedhiitti" waan fudhatamuufi. 📝 Kun immoo "dogongora lakkoofsaa" osoo hin taane, of-eeggannoo dhabuu herrega galchuu mul'isa jedhamee fudhatama. Seerri immoo nama kaffaluu dhiisuu utuu danda'u ofuma isaatii fedhiin kaffale ykn of-eeggannoo dhabe hunda hin gargaaru. ✅ Kanaafuu, yeroo baankii deemtan ykn Moobaayil Baankii fayyadamtan, lakkoofsa herregaa fi maqaa nama sanaa si'a sadii mirkaneeffachuun baay'ee barbaachisaadha. 💡 Maqaas lakkoofsas sirriitti guuttanii erga xumurtanii booda "dogongoraan gale" jechuun murtii kanaan kaffaltii keessan dhabsiisuu waan danda'uuf, seerri of-eeggannoo keessaniif itti gaafatamummaa isiniif kenna jedhamee amanama. ⚠️ Hiriyaa keessan kan herrega baankii fayyadamuuf barreeffama kana "Share" godhaa, akka of-eeggatan yaadachiisaa! 📲⚖️ Nezif Adem LLB Office, Telegram. https://t.me/mdnzfadmf FAYYAA DAHAA!

⚖️ Murtii Haaraa Mana Murtii Waliigala Federaalaa: Mirgi Nama Jalqaba Galmeessiseef! Dhaddachi Ijibbaataa Mana Murtii Waliigala #Federaalaa Lakk. Galmee 246230 ta’een, Bitooteessa 25/2018 (A.L.I) abbootii seeraa torbaan (7) ta’anii sagalee guutuun murtii dirqisiisaa haaraa dabarsaniiru. 🏛️ Kanaan dura murtii Lakk. Galmee 186946 (Ebla 26, 2013) irratti kennameen, lafa tokko irratti namootni lama kaartaa yoo qabaatanii fi inni tokko mana irratti ijaarrate, inni kaan "ijaarsii kun naaf haa diigamu" jedhee gaafachuu hin danda'u jedhamee ture. 🏠❌ Haata'u malee, murtiin sun mirga nama lafa sana seeraan dursa galmeessisee waan tuqee tureef, dhaddachi kun murtii duraanii sana guutummaatti haqeera! 🚫✅ Hiikoo seeraa haaraa kanaan: Iddoo magaalaa abbaa qabiyyee tokkoon galmaa’uu qabu irratti, namoota adda addaatiif waraqaan ragaa qabiyyee (kaartaan) lama yookiin isaa ol (overlap) ta'ee yoo kenname, mirga abbummaa lafaatiif dursa kan argatu nama jalqaba irratti galmeessise (first registered) dha jedhameera. 📑🥇 Kanaafuu, ijaarsi lafa sana irratti gaggeeffame jiraatus, mirgi abbummaa kan mirkanaa’u ijaarsa ijaarameen osoo hin taane, dursa galmee seeraa qabaachuun ta’uu isaa dhaddachi kun mirkaneesseera. 🏗️⚖️ Hubannoo Seeraa Waliin haa Babal’isnu! Hubannoo seeraa akkasii yeroo yeroon argachuuf, akkasumas obboloonni keessan akka irraa baratan gochuuf fuula (page) kana #Follow, #Like, fi #Share gochuu hin dagatinaa! https://t.me/mdnzfadmf FAYYAA DAHAA

Hiika Haaraa: Murtii mana maree Fedreeshinii lakk Lakk. Galmee): 139/17" namni tokko lafa karaa seeraan alaa qabatee waggaa 12 ykn 20 yoo irratti ture illee, "darbiinsa yerootiin" jedhee lafa sana dhuunfatti hambifachuu hin danda'u. Sababni isaas bu’ura heera mootummaa kw 40(3) lafti qabeenya mootummaa fi ummataa waan ta'eef, mirgi abbaa qabiyyummaa karaa seeraan alaa argame dhorkaa yeroon (limitation) hin dhowwamu. Hiikoo kanaafnka’umsa kan ta’e, Dambii Bulchiinsa fi Itti Fayyadama Lafa Baadiyyaa Oromiyaa (Lakk. 151/2005) keewwata 32 irratti dhimma dhorkaa yeroo waggaa 12 ilaalchisee hiika kanaan dura kenname dha. Dha.ij MMWF Manni Murtii Federaalaa waggaa 12 booda namni mirga qabu dhimma isaa dhiyeeffachuu hin danda’u jedhee ture. Hata’u malee, Manni Maree Federeeshinii murtii kana kuffisuun, qajeelfamni "dhorkaa yeroo" (limitation) kun mootummaan namoota karaa seeraan alaa lafa qabatan akka gadi lakkisaniif yeroo itti gaafatu qofa malee, namoota dhuunfaa gidduutti lafa seeraan alaa waliin dhaaluuf kan tajaajilu miti jedheera. Kunis, lafa karaa seeraan alaa qabame irratti mirgi "yeroon natti darbe" jedhu hojii irra akka hin oolle gochuun, haqni abbaa qabiyyeetti akka deebi’u balbala saaqeera Fayyaa Dahaa! Odeeffannoo seeraan seeraa akkanaa kanaaf nu hordofaa ⚖️💪🏾 https://t.me/mdnzfadmf

Qabeenya Waliinii: Mirga Dubartootaa fi Kabaja Maatiiti Akka bu’uura murtii Mana Maree Federeeshinii lakk 143/2017 kanaan ifatti ibsametti, qabeenyi waliinii abbaa manaa fi haadha manaa gidduutti addaan qoodamuu kan danda’u yoo gaa’elli diigame (Nikaan diigame) qofa. Gaa’elli osoo hin diigamin, manni murtii qabeenya waliinii akka addaan qoodamu ajajuun seeraan dhorkaadha. Kunis kan ta’eef, Heera Mootummaa keessatti maatii fi gaa’elli eegumsa addaa waan qabaniif, qabeenya addaan qooduun gaa’elli akka salphaatti akka hin diigamne ittisuu fi maatiin walitti hidhamee akka itti fufu gochuufi. Manni murtii yeroo dhimma qabeenyaa irratti murtii kennu, keessattuu mirga dubartootaa eegsisuu irratti xiyyeeffachuu qaba. Murtii gaa’elli osoo hin diigamin qabeenya addaan qooduuf kennamu, "Heera Mootummaa keeyyata 34" kan cabsu ta’uu isaa manni maree kun addeesseera. Dubartoonni yeroo diiggaa gaa'ilaa akka hin miidhamneef eegumsi seeraa taasifamuufii kan danda’u, qabeenyi gaa’ela keessatti horatame sirnaan yoo eegame qofa. Kanaafuu, manneen murtii aangoo Heeratti kennameen alatti qabeenya maatii irratti murtii qoodinsaa kennuu hin danda’an. Gama biraatiin, abbaan manaa ykn haati manaa mirga qabeenya isaanii qaama sadaffaa (3rd party) irraa deeffachuuf yeroo falman, manni murtii qabeenyi sun kan eenyuu akka ta’e qofa mirkaneessuu qaba. Fakkeenyaaf, "qabeenyi kun kan maatiiti malee kan nama kanaa miti" jedhee murteessuu qaba malee, achumaan abbaa manaa fi haadha manaa gidduutti qooduun hin danda’amu. Gurgurtaa ykn qoodinsa qabeenya waliinii irratti of-eeggannoon gochuun, kabaja gaa’elaa fi jireenya maatii nagaa ta’eef murteessaadha. 📍 Galmee lakk: 143/2017 📂 📅 Guyyaa: Meskerem 27, 2018 Haqaaf hojjanna ⚖️💪🏾 Odeeffannoo seeraa argachuuf https://t.me/mdnzfadmf