Beekumsa Waligalaa

Tarkaanfiiwwan Dhaabbii Boqqolloo Boqqolloo bal’inaan dhaabuu irratti tartiiba tartiiba Boqqolloo bal’inaan dhaabuun tarkaanfiiwwan hedduu kan of keessaa qabu yoo ta’u, isaanis akka armaan gadiitti gabaabfamaniiru: 1. Filannoo iddoo: Bakka ifa aduu gahaa argatuu fi biyyee akka gaariitti bishaan keessaa bahu qabu filadhu. Biyyeen kunis pH 6.0 fi 7.5 gidduutti qabaachuu qaba. 2. Qophii lafaa: Lafa margaa fi marga dabalatee biqiltoota hunda irraa qulqulleessuu. Tiraaktara ykn qottoo fayyadamuun biyyee qotuudhaan bakka sanyii gaarii uumuu. 3. Filannoo sanyii: Sanyii qulqullina olaanaa qabu madda maqaa gaarii qabu irraa filachuu. Sanyii boqqolloo dhaabuun dura biqiluu fi qulqullina isaa qoratamuu qaba. 4. Xaa’oo: Qabiyyee soorataa biyyee adda baasuuf qorannoo biyyee gaggeessuu. Hanqina soorataa kamiyyuu sirreessuuf xaa’oo biyyee irratti dibachuu. Boqqolloo xaa’oo madaalawaa naayitiroojiinii, fosfarasii fi pootaasiyeemii qabu barbaada. 5. Dhaabbii: Boqqolloo yeroo ho’i biyyee yoo xiqqaate 60°F (15.5°C) ta’etti dhaabuu qaba. Sanyiiwwan gadi fageenya inchii 1-2 (seentimeetira 2.5-5) ta’een tarree inchii 30-36 (seentimeetira 75-90) addaan fagaatanii dhaabuu. Sanyiiwwan tarree keessaa gara inchii 8-10 (20-25 cm) addaan fagaatanii dhaabuu qabu. 6. Jallisii: Boqqolloo guddachuuf bishaan gahaa waan barbaaduuf yeroo gogiinsa ykn rooba xiqqaa ta’etti jallisii kennuun barbaachisaa dha. Biyyeen akka jiidha qabuuf jallisii yeroo yeroon kennamuu qaba. 7. To’annoo margaa: Margi bishaanii fi soorata argachuuf boqqolloo waliin waan dorgomuuf to’achuun barbaachisaa dha. Margi osoo hin ba’iin dura to’achuuf qoricha marga dursee biqilu fayyadamuu. Yeroo barbaachisaa ta’ettis harkaan marga baasuun ni danda’ama. 8. To’annoo raammoo: Boqqolloo raammoowwan akka boqqolloo boqqolloo, raammoo muraa, raammoo waraanaaf saaxilama. Midhaan miidhaa irraa eeguuf qoricha ilbiisotaa fi tarkaanfiiwwan to’annoo raammoo biroo fayyadamuu. 9. Sassaabuu: Boqqolloo sassaabuuf kan qophaa’u yeroo midhaan isaa guutummaatti guddatee fi jiidhinni naannoo %25 qaba. Sassaabuun harkaan ykn meeshaa sassaabduu walitti makuun raawwatamuu danda’a. Boqqolloo gogfamee bakka qabbanaawaa fi goggogaa ta’etti kuufamuu qaba. Tarkaanfiiwwan kana hordofuudhaan boqqolloo bal’inaan dhaabuu milkaa’uu dandeessa.

Omisha Moosee/ Dinnichaa Qonna Dinnichaa keessaatti tarkanfilee hordofamuu qaban 👉qonnaan biyyee qopheessuu, 👉dhaabuu, 👉xaa’oo itti naquu, 👉 bishaan obaasuu fi sassaabuu dabalatee tarkaanfiiwwan hedduu of keessaa qaba. Tarkaanfiiwwan hordofuu qabnu kunooti: 1. Bakka sirrii ta’e filadhu: Bakka biyyee gaarii bishaan keessaa bahu fi lalisaa qabuu fi yoo xiqqaate guyyaatti sa’aatii jahaaf ifa aduu argatu filadhu. Bakka lolaadhaaf saaxilamu irraa fagaachuu. 2. Biyyee qopheessuu: Biyyee gadi fageenya inchii 6-8tti qotuudhaan laaffisuu fi marga ykn dhagaa kamiyyuu balleessuu. biyyeen akka gabbatatu tasisuuf orgaanikii kan akka kompostii, xaa’oo, ykn boca baala itti dabaluun. 3. Dinnichaa sanyii filachuu: Dinnicha sanyii mirkanaa’e dhiyeessaa beekamaa irraa bitadhu. Gosoota dhukkuba dandamatan kanneen haala qilleensaa fi gosa biyyee keessaniif mijatan barbaadi. 4. Dinnicha sanyii muraa fi fayyisuu: Dinnicha sanyii yoo xiqqaate tokkoon tokkoon isaanii ija lama qabatanii ciccitaa. Dhaabbii dura guyyoota muraasaaf fuula murame akka gogu gochuun akka hin mancaane gochuu. 5. sanyii Dinnichaa dhaabuuu sanyii Dinnichaa kana boolla ykn boolla gadi fageenya inchii 4-6 fi inchii 12-18 addaan fagaatu keessatti dhaabuu. sanyii cinaacha murame gadi qabee ija isaa gara oliitti kaa’i. 6. Xaa’oo: Yeroo dhaabnu xaa’oo ykn kompostii madaalawaa ta’e itti gochuu , ammas yeroo biqiltoonni inchii 6-8 dheeratan itti gochuu . 7. Yeroo hunda bishaan obaasu: Biyyeen wal irraa hin cinne jiidha malee bishaan akka hin guutamne gochuu. Torbanitti al tokko gadi fageenyaan bishaan argachuu qaba. . 8. Biqiltoota tulluu: Biqiltoonni Dinnichaa akkuma guddachaa deeman, biyyee naannoo hidda isaaniitti tuuluun, qamaani guddachaa jiru akka hin haguugamne gochuu. Kunis akka isaan magariisa ta’anii summii akka hin taane taasisa. 9. Raammoo fi dhukkuba hordofuu: Mallattoo dhukkuboota akka blight ilaaluu. Akka barbaachisummaa isaatti mala to’annoo uumamaa ykn keemikaalaa fayyadamuu. 10.Sassabbii Oomishaa Sassaabuu dura hanga baalli isaa keelloo ta’ee deebi’ee du’utti eegaa. Dinnicha of eeggannoodhaan , akka qamani isaa hin miidhamnetti qotuu 11. Iddoo Olkawamu: Dinnichi bakka qabbanaawaa fi dukkanaa'aa ta'etti torban 1-2f goguun gogaan isaa akka jabaatu fi umurii kuusaa isaa fooyyessuuf haa gogsu. 12. Kuusuu: Dinnicha bakka qabbanaawaa, goggogaa, dukkanaa’aa qilleensi gaariin itti seenutti kuusuu. Mallattoo manca’uu yeroo hunda ilaaluu fi Dinnicha miidhame kamiyyuu balleessuun akka hin mancaane. Tarkaanfiiwwan kana hordofuudhaan Dinnicha Oomishaa Olanaa argachuu dandeessu.

Top Dressing! 🌽 Qonna boqqollootiif top dressing furtuudha! Midhaan keessan soorata guddinaa fi oomisha sirrii ta’eef barbaachisu akka argatu taasisa. Gorsa tokko tokko kunooti: 🌽Yeroo kam xaa'oon itti godhama.?: Yeroo boqqolloo jilba ga’u (dhaabbatni booda torban 3-4) dressing gubbaa isa jalqabaa xaa'oo itti godhuu. Fayyadamni lammaffaan boqqolloon dhaabbatee torban 6-8 booda ta’uu qaba. 🌱 Boqqolloon Soorata akkamii barbaada?: Boqqolloo naayitiroojiinii, fosfarasii, fi pootaasiyeemii kan barbaadu yoo ta’u, oomishaaf naayitiroojiiniin baay’ee murteessaadha. Xaa’oo naayitiroojiinii kan akka amooniyeemii naayitreetii, yuuriyaa, ykn kaalsiyeemii amooniyeemii naayitreetii fayyadamuu. 💧 Fayyadama Xaa’oo: Xaa’oo naannoo biqiltootaa walqixa facaasuun, baala irraa fagaachuu. Boqqolloo hektara tokkotti naayitiroojiinii gara 50-70kg barbaada. Walumaagalatti, guddinaa fi oomisha boqqolloo gaarii ta’eef, yeroo sirrii, soorata barbaachisu, xaa’oo itti fayyadamuun Omisha fi Omishtummaa keenyaa guddisuun badhadhinaa Maatii Mirkanneessuu qabna.. Qonnaa Milkii ! 🚜🌾

Crop rotation is an important part of organic farming, and it involves planting different crops in a field over time. For example, a farmer might plant maize in one year, followed by legumes in the next year, and then vegetables in the third year. This helps to: • Reduce pests and diseases, as different crops attract different pests. • Improve soil health, as different crops add different nutrients to the soil.

Omisha Olaanaa fi Qulqullina qabu argachuuf To'annoon Aramaa maaliif barbaachisaa ta'e ???. 1. Aramaan oomisha midhaanii akkasumas raawwii waliigalaa haalaan hir’isa 2. Raammoo fi dhukkubni of keessaatti qabate Omisha miidhaa. 3. Gariin paraasitii ,kaan immoo namaa fi horiin yoo nyaatan miidhaa qaba 4. Aramaan tokko tokko wantoota summii uumuun midhaan miidhuu danda’a 5. Rakkoo midhaan sassaabuu keessattuu kanneen yeroon booda guddatan ni fidu. 6 . Isaan kallattiin biqiltoota waliin waan guddinaa kanneen akka ifa aduu, bishaan ,soorataa ,bakka biqiltoota dadhaboo fi haleellaa paatojeenootaaf saaxilamoo taasisu . #nama hundumaaf

GORSA BARBAACHISAA OMISHAA FOOYYAA ... QONNA BOQOLLOO.. Qonna boqqolloo keessatti oomishni gaariin bulchiinsa gaarii irraa eegala! Omisha boqqolloo keessatti addaan fageenyi gorfamu sarara fi sarara gidduutti 75 - 90 cm dha. Sanyii fi Sanyii gidduutti seentimeetira 25 yeroo boolla tokko irratti dhaabaman sanyii 2 fi yeroo boolla tokko irratti sanyii 1 dhaabaman cm 15. Fayyadama Xaa'oo . Xaa'oon qonna boqqolloo keessatti waan hunda caalaa barbaachisaa dha. Xaa'oon NPS yookiin NPSB yeroo dhaabnu Kan itti godhamu yoo ta’u, kunis boqqolloo keessan saffisaan akka guddatu gargaara. Yuuriyaan jalqabaa irraa eegalee guyyaa 30ffaatti itti godhama. BULCHIINSA RAAMOO raammoon muraa,bollworms fi raammoon waraanaa qonna boqqolloo keessatti baay’inaan kan argaman yoo ta’u, midhaan saffisaan balleessu. qonna boqqolloo keessan keessatti torbanitti (guyyoota 7) qoricha aramaa cypermethrin ykn emamectin benzoate (rocket, porselen, cyper force) of keessaa qabu biifachuu keessan mirkaneessaa, boqqolloo keessan eeguuf. Qonna irratti abdii hin kutatin yeroo dheeraa keessatti bu'aa olaanaa qaba.Yeroo kufte dogongora kee irraa baradhuu hunda irra deebi'ii jalqabi.

Baga Geessaan!!!! =========== Hordooftootni Amantaa Kiristaanaa hundi Baga Guyyaa Yaadannoo Du'aa ka'uu Gooftaa keenya Yesuus Kiristoosiin Nagaan Geessan!!!! Ayyaanni kun kan Jaalalaa; 👉Kan Gammachuu 👉Kan Guddinaa 👉Kan Badhaadhinaa 👉Kan Nagaa fi 👉Kan Araaraa isiniif,maatii keessanii haa tahu! Ayyaana Gaarii !!!

Elaa Ya dargaggeessa mul’ata qabduu…! 1. Karoorakeetti daangaa godhi! 2. Kaayyookee amala mul’ata keetiitti hidhi! 3. Dogoggorri jireenyakeetti yoo dhufe haaraa akka sitti hin taanetti of qopheessi. 4. Mul’ata gurguddaatti ce’uuf karoorota xixiqqoo milkeessi! 5. Sosochii kee addaan hin kukkutin! 6. Akkuma isa gurguddaa injifannoowwankee xixinnootiifis of badhaasi! 7. Dhiibbaa kam keessattiyyuu qajeelummaa yaadi! 8. yerootii gara yerootti tooftaalee ol si butan soqi. 9. Bakka olmaakee jijjiiri. 10. Yeroo hundumaa gaaffii maalif jedhu of gaafadhu! 11. Kaayyookee milkeessuuf tooftaa xiqqoo mitiitii yaaduma xiqqooshee argannaan ofiikeetiin of gabbisi malee dhibbaa qaama bakkeerraa hin eegin!

➶️ Milkaa'inni ida'ama kufaatiwwanii fi gufuuwwan baay'eeti. ➶️ Milkaa'ina hedduu duuba seenaawwan ajaa'ibsiisoo hanga abdii kutannaa geessan baay'eetu jiru. ➶️ Kanaafuu, • Karoora kee karoorsi! • Kaayyoo kee sirriitti tarreessi! • Galma kaayyoo keetii adda baasi! • Tarsiimoo ittiin milkooftu qopheessi! ➶️ Sana booda ati hojii kee hojjadhu! Waaqa irra immoo abdii kaa'adhu! Ni milkoofta. 🎡ʸᵒᵒ ˢⁱᵗᵗⁱ ᵗᵒˡᵉ 👍 & ˢʰᵃʳᵉ♻️ ʲ

Beekumsi tapha   jechootaati. Ogummaa fi gamnummaan garuu,muuxannoo jireenyaa irraa argama. Namtichi tokko dhaamoo ilmaansaaf dhaamee du'e.Innis Gaala 17 fi ijoollee sadii qaba ture. Waan inni dhame du'e yoo dubbifaamu "Gaala koo walakkaa ilma koo isa jalqabaaf, tokko sadaffaa ilma koo 2ffaaf  fi gaala tokko saglaffaa ilma koo 3ffaaf" jedha.Ijoolleen bitaa itti gale. Maal gochu dandeenya? Gaala 17 keechaa walakkaa ilma koo jalqabaaf yaa kennamuu jedhame, kanaaf Gaala tokko bakka 2tti addan baasuu? Waan bitaa isaanitti galeedha. Kana yoo godhaniyyuu furmaata hin ta'u, sababni isaas 1/3ffaa ilma koo 2ffaaf  jedhe abbaan isaanii. Kunis ta'u fala hin ta'u 1/9ffaan ilma koo 3ffaaf haa kennamuu jedhame. Gaalonni addaan mummuramuun dhumu isaniiti. Dhimma kanaaf fala barbaaduuf gara magaalaa namicha Hayyuu beekamaa tokko bira deeman. Namichis dubbii gadi fageessee itti yaadus deebii dhabe. "Jireenya koo keessatti, lakkoofsa malee, gaala addaan qoodee hin beeku.Akkan yaadutti kun qoosaa gowwomsuudha.Maalumaafuu, yoo qoodichi sirnaan rawwatamu yoo qabate Gaalota mummuruun dirqama ta'a " jedheen. Ijoolleen gorsa kanaan walii hin galle. Gaala muruuf gorsa hayyichaa hin fudhanne kanaaf waa'ee kana maal gochuu dandeenya?Achumaan namni tokko dhufee "lakkoofsa irra osoo nama waa'ee gaala beeku waliin mari'achuu wayya" jedheen.Kanaaf ijoolleen, nama namarraan gaafachaa, Manguddoo baayyee dulloomee, kan hin baranne, garuu muuxannoo jireenya isaa irra ogummaa baratetti rakkoo isaanii itti himatan. Jaarsichis kolfee "Hin yaadda'inaa kun salphaadha. Achumaan jaarsichi Gaala isaa keessaa tokko ijoolleef liqeesse, lakkoofsi Gaalas 18 ta'e. Akka waliigalteeti ilmi jalqabaa walakkaa Gaala 9 kennameef innis gammadee, Gaala 18 keecha 1/3ffaa 6 waan ta'ef ilma 2ffaaf kennameef innis gammadeera, Gaalota 18 keecha 1/9ffaan 2 waan ta'ef ilma 3ffaaf kennameef... Amma Gaala 18 keecha 1tu hafe ( 9+6+2=17) Jaarsichi Gaala 1 isaaniif hin liqeessine, kanaaf Gaala liqeeffate tokko hafe deebisee fudhate. "Amma deemuu dandeessu" jedheen Beekumsi waa hin baasne kan hojiitti hiikamu miti.Ogummaan muuxannoon argamu qabatamaadha.Beekumsi qabatamummaan itti hir'ata. Ogummaa ykn gamnummaan garuu gara lafa kan bu'ee fi Beekumsi waa hin buusne tapha   jechootaati. Garuu, Ogummaa fi gamnummaan muuxannoo jireenyaa irraa argama.

Yaada Mo'ataa!! = = = = = = = = = Meeshaan waraanaa guddaan yeroo ammaa yaada mo'ataa qofa qabaachuudha. Barri meeshaa waraanaan lolan darbee jira. Jaarraan nuti keessa jirru jaarraa yaadaan lollee yaada moonu malee, jaarraa rasaasaan lollee diina moonu miti. Yaada mo'ataa qabaannaan diina jabaa sodaachisaa daqiiqaatti mo'achuu dandeenya. Rasaasaan mo'uun hin yaadamu! Meeshaan ittiin lollee mo'annu yaada qofa. Kan nuti lullus yaada yaadaan malee nama dhuunfaa yookiin garee tokko mo'uuf humna qabnu fayyadamuu miti. Yaanni mo'ataan meeshaa waraanaa jabaa caala. Yaada yaadaan lollee yaada caalmaatti amanuu qabna. Yeroo ammaa kan nu baasu kana qofa. Yaada yaadaan loluu osoo dandeenyuu humnaan deemuun gowwummaadha.

Maamilli maal barbaada? (WHAT A CUSTOMER NEEDS) ======//=============//==== -Tajaajila haqaaf kabaja qabeessa - Dhimma dhufeef yeroon fi haala gaariin xumuree deemuu barbaada - Waa’ee tajaajilicha nama sirritti beeku ni brabaada - Gargaarsa barbaadan argachuu fedhu - Kaayyoo tajaajila maamilootaa - Maamiltooni isaan nu waliin qaban gaarii akka ta’u - Maamilli jiraachuu dhaabbata keenyaaf bu’uura akka ta’an baru - Maamiloota qabachuuf fi gammachiisuuf ogummaa ga’aa horachuu - Maamilli gammadee akka tajaajila keenya nu beeksiisu danda’u hubachuu ==============//============= HORAA BULAA DEEBANAA

Giddu-gala Tajaajila Bilbila Bilisaa Naannoo Oromiyaa 9398 beektuu? Giddu-galichi kan ummatni keenya kutaalee Oromiyaa garagaraa keessa jiraatu tajaajila mootummaan Naannichaa karaa manneen hojii mootummaatiin dhiyesssuuf ilaalchisee eeruu/odeeffannoo/komii qabu kallattiin mootummaatti itti dhiyeeffatu dha. Giddi-galichi akkamiin hojii isaa hojjata? >Ummatni keenya eeruu/odeeffannoo/komii tajaajila mootummaa iraatti qabu 9398 irratti bilbilee dhiyeeffata. Maamilli eeruu/odeeffannoo/komii 9398 irratti bilbilee kennu maqaa isaa ibsuun osoo hin barbaachisin bakka irraa bilbilu, gosa eeruu/odeeffannoo/komii, qaama irrattatti komii dhiyeessu ibsata. >Ogeeyyiin Giddu-galichaa eeruu/odeeffannoo/komii guyyaatti dphiyaate qindeessuun, xiinxaluun hoggansatti dhiyeessu. >Hoggansi eeruu/odeeffannoo/komii fudhate dhimma dhiyaate qorachuun furmaatni akka itti kennamu godha. >Furmaatni/deebiin kenname abbaa dhimmaa quubsuufi dhiisuun ni hordofama. >Furmaatni/deebiin/Tarkaanfiin fudhatames qaama gabaasaa ta'a.

#Seeraan_Ala_Dhimma_Lafarra_Harkisuu:- ✔Hojjataan Mootummaa kamiyyuu sababa itti gaafatamummaa yookiin hojii isaan dhimma dhihaateef irratti nama miidhuuf jecha seeraan yookiin Dambii yookiin Qajeelfama hojii yookiin hojimaata baratameen ala sababa gahaa malee kan hin murteessine yookiin kan turse yookiin abbaa dhimmaa kan dhamaase yoo ta'e,hidhaa cimaa waggaa dheeraan adabamuu akka qabu Labsii Lakk.881/2015 keessatti tumeera.   Adabbii yakkaa qofa osoo hin taane adabbiin Bulchiinsaatiinis adabamee hariiroo hawaasaatiin himatamee beenyaas kanfaluu akka qabu Labsii Lakk.881/2015 keewwata 7 jalatti ifa taasiseera.